Euroopan komissio on 9.3. hyväksynyt Suomen ohjelmanmuutoksen, jossa rakennerahastojen rahoitusta kohdistetaan toimintaympäristön muuttuneeseen tilanteeseen. Uusi ReArm-rahoituskokonaisuus tuo merkittävän muutoksen yritysrahoituksen painopisteisiin. Euroopan puolustuskyvykkyyttä vahvistetaan nyt myös yritys- ja innovaatiotoiminnan kautta. Käytännössä rahoitus tulee haettavaksi alueellamme Pohjois-Suomen Elinvoimakeskuksen kautta. EVK:n tiimi on asiantunteva ja teemme BusinessOulussa myös yhteistyötä tämän mahdollisuuden fasilitoinnissa. Oulun seudun toimijoille ReArm on kiinnostava mahdollisuus.
Mitä ReArm käytännössä tarkoittaa?
ReArm tuo EU:n rakennerahasto-ohjelmaan uuden yrityksille suunnatun kokonaisuuden, jonka ytimessä on kaksikäyttöteknologioiden (dual-use) kehittäminen ja tuotannon vahvistaminen. (Toimintalinja 8: Kaksikäyttöistä tuotantoa edistävä Suomi.) Rahaa on kokonaisuudessaan 90 miljoonaa euroa ja tämä jakautuu suuraluekohtaisiin hakuihin.
Keskeistä on ymmärtää, että painopiste siirtyy tutkimuksesta ja ideavaiheesta kohti valmiimpia ratkaisuja ja kohti tuotantoa ja käyttöönottoa. Rahoituksella haetaan ennen kaikkea:
- tuotteiden viimeistelyä ja validointia
- tuotantokapasiteetin kasvattamista
- skaalautumista puolustus- ja turvallisuusmarkkinoille
Oulun vahvuudet eivät ole perinteisessä puolustusteollisuudessa – vaan teknologiassa, joka nostaa perinteiset puolustusratkaisut uudelle tasolle ja luo uusia innovaatioita.
Alueella on poikkeuksellisen vahvaa osaamista mm.:
- langattomassa teknologiassa ja 5G/6G-ratkaisuissa
- edge AI:ssa ja hajautetussa laskennassa
- sensoriteknologiassa
- kyberturvallisuudessa
Juuri nämä ovat kriittisiä mahdollistajia moderneissa puolustusjärjestelmissä – erityisesti autonomian, tilannekuvan ja hajautettujen operaatioiden näkökulmasta. ReArm-rahoitus luo nyt tilanteen, jossa näitä kyvykkyyksiä voidaan viedä konkreettisesti kohti puolustussektorin käyttötapauksia.
Kenelle rahoitus on tarkoitettu?
On hyvä ymmärtää, että ReArm ei ole ensisijaisesti varhaisen vaiheen startupeille. Se on suunnattu yrityksille, joilla on jo olemassa oleva tuote tai teknologia tai näyttöä toimivasta ratkaisusta. Samoin se on toimijoille, joilla on tarve kehittää tuotetta kohti puolustus- tai kaksikäyttömarkkinaa.
Erityisen hyvin rahoitus sopii yrityksille, jotka pystyvät kytkeytymään osaksi suurempia kokonaisuuksia (integraattorit, järjestelmät), kehittävät teknologiaa, jolla on selkeä rooli operatiivisessa käytössä ja jotka ovat valmiita ottamaan seuraavan askeleen kaupallistamisessa tai tuotannossa.
Ensimmäiset haut avautuvat ennakkotietojen mukaan mahdollisesti jo piankin nyt keväällä 2026 ja suunniteltujen hankeaktiviteettien tulee päättyä elokuuhun 2030. Valmistautuminen kannattaa aloittaa siis heti.
Yrityksille suunnattu rahoitus toteutetaan pääosin yrityksen kehittämisavustuksena. Kehittämishankkeiden kustannusrakenne on käytännössä sama kuin normaalissa Elinvoimakeskuksen kehittämisavustuksessa: kustannuslajit ovat samat, käytössä ovat samat flat rate -mallit ja tukitasot säilyvät pääosin ennallaan. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan puhutaan 50 % tuesta kehittämiseen tai 15-40 % tuesta investointeihin toteutuspaikan ja yrityskoon mukaan. Hyväksyttäviä kustannuksia voivat olla esimerkiksi henkilöstökulut, asiantuntijapalvelut, materiaalit ja muut kehityskustannukset sekä investoinnit.
Keskeisiä kysymyksiä pohdittavaksi yritykselle on esim:
- Miten oma ratkaisu linkittyy puolustus- tai turvallisuuskäyttöön?
- Missä kohtaa tuotteen kypsyys tällä hetkellä on?
- Tarvitaanko kumppaneita (esim. integraattoreita tai loppukäyttäjiä)?
- Onko fokus kehityksessä vai tuotannon skaalaamisessa?
Samalla on hyvä huomioida, että perinteinen EAKR-yritysrahoitus vähenee, kun rahoitusta kohdennetaan uudelleen ReArm-kokonaisuuteen. Oulun ekosysteemille ReArm-rahoitusväline on hyvä asia ja mahdollisuus ja kannustamme yrityksiä perehtymään siihen.
Oulun ekosysteemin näkökulmasta on ilmeistä, että tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä yritysten, tutkimuksen ja puolustussektorin välillä. Samoin tunnistamme tarpeen demojen ja pilotoinnin roolin kasvulle ja yleisesti näiden kyvykkyyksien kytkemiselle osaksi eurooppalaisia verkostoja ja arvoketjuja. Meillä paikallisesti tämä tarkoittaa, että nyt on oikea hetki rakentaa yhteyksiä. Me Oulun DefTech-klusterissa teemme päivittäin töitä, että alueemme yritykset voisivat kytkeä teknologian operatiivisiin käyttötapauksiin, pk-yritykset saisivat yhteyden integraattoreihin ja saisimme täyden hyödyn tiivistyvästä kytkennästä eurooppalaisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin.
Jussi Leponiemi, BusinessOulu