Mitä Oulu opet­ti Dia­nal­le asiois­ta, joi­ta useim­mat eivät huo­maa

Dia­na Temer on kan­sain­vä­li­nen osaa­ja, jol­la on monia­lai­sen osaa­jan taus­ta. Hän kuu­luu nii­hin ihmi­siin, jot­ka tart­tu­vat aina mah­dol­li­suuk­siin siel­lä, mis­sä nii­tä avau­tuu.

Dia­na tuli Suo­meen suo­rit­ta­maan mais­te­rio­pin­to­jaan, ja kym­me­nen vuot­ta myö­hem­min hän asuu edel­leen tääl­lä. Lähes nel­jä vuot­ta sit­ten hän muut­ti Ouluun kump­pa­nin­sa työn peräs­sä.

Vas­tas­sa oli kau­pun­ki, joka yllät­ti hänet: suu­ri ja hyvin ver­kot­tu­nut, vah­van infra­struk­tuu­rin, hyvien lii­ken­neyh­teyk­sien sekä käte­vän sijain­nin paik­ka­kun­ta.

Mut­ta kaik­kein yllät­tä­vin­tä oli ehkä Oulun rau­hal­li­suus. Sel­lai­nen rau­ha, jota tämän kokoi­ses­ta kau­pun­gis­ta ei hel­pos­ti odot­tai­si löy­ty­vän. Oulu ei ollut sitä, mitä Dia­na oli kuvi­tel­lut. Se oli parem­pi. Ja jos­sain ensi­vai­ku­tel­man ja tämän päi­vän välis­sä Oulu on muut­tu­nut kodik­si.

Mah­dol­li­suu­des­ta kotou­tu­mi­seen

Dia­nal­la on kemian mais­te­rin ja toh­to­rin tut­kin­not sekä teol­li­suus­joh­ta­mi­sen mais­te­rin tut­kin­to. Hän on kar­tut­ta­nut koke­mus­ta aka­tee­mi­ses­sa maa­il­mas­sa, tut­ki­muk­ses­sa, kehi­tys­työs­sä, vas­tuul­li­suus­teh­tä­vis­sä ja star­tup-ympä­ris­töis­sä. Moni­puo­li­nen osaa­mi­nen on vie­nyt hän­tä moniin eri suun­tiin vuo­sien var­rel­la.

Ensim­mäi­sen ker­ran hän kuu­li Oulus­ta mais­te­rio­pin­to­jen­sa aika­na oulu­lai­sel­ta kämp­pä­ka­ve­ril­taan. Ute­li­aa­na hän etsi tie­toa kau­pun­gis­ta ja yllät­tyi sen poh­joi­ses­ta sijain­nis­ta.

Maan­tie­de oli kui­ten­kin vain osa tari­naa. Oulu osoit­tau­tui yhdek­si Suo­men suu­rim­mis­ta kau­pun­geis­ta, jol­la on vah­va tek­no­lo­gia­sek­to­ri ja mai­ne ”Suo­men Pii­laak­so­na”. Dia­nan kal­tai­sel­le monio­saa­jal­le yhdis­tel­mä toi­mi­vaa infra­struk­tuu­ria ja elin­voi­mais­ta elin­kei­noe­lä­mää oli kiin­nos­ta­va.

Kau­pun­ki vai­kut­ti pai­kal­ta, jos­sa eri alo­jen osaa­mi­nen täy­den­täi­si toi­si­aan sen sijaan, että ne kil­pai­li­si­vat kes­ke­nään. Aja­tus jäi hänen mie­leen­sä. Kun mah­dol­li­suus muut­taa Ouluun myö­hem­min avau­tui, se ei tun­tu­nut ris­kil­tä vaan luon­te­val­ta seu­raa­val­ta aske­leel­ta.

Oulus­sa luon­to kuu­luu arkeen

Vapaa-ajal­laan Dia­na käy kun­to­sa­lil­la, pelaa len­to­pal­loa ja ret­kei­lee sään­nöl­li­ses­ti. Oulus­sa täl­lai­nen elä­män­ta­pa istuu luon­te­vas­ti arkeen, sil­lä kau­pun­ki tekee aktii­vi­se­na pysy­mi­ses­tä help­poa.

Eri­tyi­ses­ti Dia­na rakas­taa met­siä. Hän kut­suu nii­tä voi­ma­pai­koik­seen – pai­koik­si, jois­sa voi hidas­taa, tyh­jen­tää aja­tuk­set ja hen­git­tää. Brys­se­lis­sä ja Lon­toos­sa asu­nee­na hän tie­tää, mitä suur­kau­pun­git voi­vat tar­jo­ta ja mitä eivät. Oulun met­sät tar­joa­vat jota­kin sel­lais­ta, mitä nois­ta kau­pun­geis­ta ei löy­dy. Hil­jai­suus on siel­lä todel­lis­ta.

Oulus­sa rau­hal­li­suus näkyy myös muul­la tavoin. Kirk­kai­na öinä hänen ei tar­vit­se mat­kus­taa min­ne­kään tai teh­dä eri­tyi­siä suun­ni­tel­mia näh­däk­seen revon­tu­lia omal­ta par­vek­keel­taan. Se kuu­los­taa mat­kai­lu­leh­den jutul­ta, mut­ta Dia­nan arjes­sa se on osa tal­vi-ilto­ja.

Myös luon­non eläi­met kiin­nit­tä­vät hänen huo­mion­sa. Lin­nut, jänik­set ja sii­lit saat­ta­vat ilmaan­tua yhtäk­kiä met­sä­rei­teil­le ja poluil­le, joi­ta hän kul­kee arjes­sa.

–  Jos­kus, kun käve­len met­säs­sä ja näen ympä­ril­lä­ni lin­tu­ja, jänik­siä ja sii­le­jä, tun­nen ole­va­ni kuin Dis­ney-prin­ses­sa, Dia­na nau­raa.

Suo­meen muut­ton­sa jäl­keen hän kokee ole­van­sa ter­veem­pi kuin kos­kaan. Syik­si hän mai­nit­see puh­taan ilman, puh­taan veden, laa­duk­kaan ruo­an ja elä­män­ryt­min, joka jät­tää tilaa myös palau­tu­mi­sel­le.

Työ- ja vapaa-ajan tasa­pai­no ei hänen mukaan­sa ole Suo­mes­sa vain fraa­si, vaan todel­li­suut­ta. Sen huo­maa eri­tyi­sen hyvin ulko­maan­mat­ko­jen jäl­keen. Jo pelk­kä Oulun puh­das ilma puhuu puo­les­taan.

Raken­net­tu aktii­vis­ta elä­män­ta­paa var­ten

Yksi ensim­mäi­sis­tä asiois­ta, johon Dia­na Oulus­sa kiin­nit­ti huo­mio­ta, oli pyö­räi­ly­kult­tuu­ri. Pyö­rä­tei­den ver­kos­to on laa­ja, opas­teet sel­kei­tä ja tasai­nen maas­to tekee liik­ku­mi­ses­ta vai­va­ton­ta.

Pyö­räi­lys­tä on tul­lut luon­nol­li­nen osa hänen arke­aan niin kesäl­lä kuin tal­vel­la. Tal­vi­pyö­räi­ly on Oulus­sa taval­lis­ta, ja myös Dia­na pyö­räi­lee läpi tal­ven. Vain kaik­kein kovim­mat pak­ka­set tai voi­mak­kaim­mat tuu­let saa­vat hänet jät­tä­mään pyö­rän kotiin.

Oulu hel­pot­taa aktii­vis­ta elä­män­ta­paa myös muil­la tavoin. Ulko­kun­to­sa­le­ja löy­tyy ympä­ri kau­pun­kia. Ne ovat mak­sut­to­mia, hyvin varus­tel­tu­ja ja hel­pos­ti saa­vu­tet­ta­via. Dia­na käyt­tää nii­tä sään­nöl­li­ses­ti.

Kun­to­sa­lit, lii­kun­ta­pai­kat ja ulkoi­lu­rei­tit sijait­se­vat lähel­lä. Hän arvos­taa eri­tyi­ses­ti sitä, ettei aktii­vi­se­na pysy­mi­nen vaa­di Oulus­sa pal­jon suun­nit­te­lua eikä suu­ria kus­tan­nuk­sia. Kaik­ki on hel­pos­ti saa­ta­vil­la.

Liik­ku­mi­seen liit­tyy myös sosi­aa­li­nen puo­li. Pyö­räi­ly ja ulkoi­lu ystä­vien kans­sa ovat hänel­le tär­kei­tä, mut­ta yhtä pal­jon hän arvos­taa yksin vie­tet­ty­jä het­kiä. Yksi­näi­nen pyö­rä­lenk­ki kau­pun­gin hal­ki tai hil­jai­nen met­sä­pol­ku ilman pää­mää­rää ovat yhtä mer­ki­tyk­sel­li­siä.

Oulun tut­ki­mis­ta vuo­den­ajoit­tain

Yksi asiois­ta, joi­ta Dia­na Oulus­sa rakas­taa, on kau­pun­gin jat­ku­va muut­tu­mi­nen. Sama paik­ka ei näy­tä kos­kaan täy­sin samal­ta. Jokai­sel­la vuo­de­na­jal­la on oma luon­teen­sa.

Kesä tuo muka­naan läm­pi­mät päi­vät, loput­to­man valon ja kuk­ki­van kau­pun­gin. Syk­syl­lä rus­ka vär­jää met­sät syvän punai­sen ja orans­sin sävyi­hin. Tal­vi peit­tää kai­ken lumeen ja tekee mai­se­mas­ta hil­jai­sen tai­an­omai­sen. Kevät puo­les­taan tun­tuu pit­käl­tä hel­pot­tu­neel­ta hen­gäh­dyk­sel­tä pimeän vuo­den­ajan jäl­keen.

Läm­pi­mäm­pi­nä kuu­kausi­na Dia­na suun­taa usein Hai­luo­toon. Pie­ni saa­ri­pa­ra­tii­si aivan kau­pun­gin lähei­syy­des­sä tar­jo­aa hänel­le mah­dol­li­suu­den kävel­lä luon­nos­sa ja naut­tia rau­has­ta. Se on tar­peek­si lähel­lä ollak­seen hel­pos­ti saa­vu­tet­ta­va, mut­ta samal­la tar­peek­si kau­ka­na tun­tuak­seen irtio­tol­ta arjes­ta.

Arki Oulus­sa on muu­ten­kin suju­vaa. Kaup­pa­kes­kuk­set ja tär­keim­mät pal­ve­lut sijait­se­vat eri puo­lil­la kau­pun­kia lähel­lä asuk­kai­ta. Pit­kiä työ­mat­ko­ja tai tar­peet­to­mia mut­kia ei juu­ri ole. Kau­pun­ki on jär­jes­tet­ty taval­la, joka sääs­tää aikaa ja ener­gi­aa lähes huo­maa­mat­ta.

Kie­li osa­na kotiu­tu­mis­ta

Suo­men kie­len oppi­mi­nen ei ollut Dia­nal­le vaih­toeh­to vaan tie­toi­nen pää­tös. Hän osal­lis­tui kurs­seil­le, opis­ke­li itse­näi­ses­ti ja lopul­ta upot­ti itsen­sä kie­leen teke­mäl­lä töi­tä suo­mek­si joka päi­vä.

Illat kului­vat opis­ke­lun paris­sa. Vähi­tel­len kie­li lak­ka­si ole­mas­ta este ja muut­tui avai­mek­si.

Nyky­ään hän lukee uuti­set suo­mek­si, vetää kokouk­sia suo­mek­si ja kes­kus­te­lee ihmis­ten kans­sa ilman sitä pien­tä jän­ni­tys­tä, joka usein seu­raa vie­raan kie­len käyt­töä oppi­mi­sen alku­vai­hees­sa.

Kie­len myö­tä myös kult­tuu­ri avau­tui uudel­la taval­la. Hän ymmär­tää parem­min suo­ma­lais­ta ajat­te­lu­ta­paa, seu­raa yhteis­kun­nan tapah­tu­mia ja vies­tii itse­var­mas­ti.

Hän arvos­taa sitä, että oulu­lai­set jat­ka­vat kes­kus­te­lua suo­mek­si sen sijaan, että vaih­tai­si­vat heti englan­tiin. Se aut­taa hän­tä kehit­ty­mään ja tekee vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­ta luon­nol­li­sem­paa.

Nyky­ään hän kokee ole­van­sa enem­män suo­ma­lai­nen kuin ulko­maa­lai­nen. Ja se tun­ne syn­tyi juu­ri kie­len kaut­ta.

Dia­nan suo­men­kie­li­nen lem­pi-ilmaus on “no niin”. Se voi tar­koit­taa monia asioi­ta, ja suo­ma­lai­set ymmär­tä­vät sil­ti aina toi­si­aan, kun kuu­le­vat nuo sanat. Dia­nan mie­les­tä ilmaus kiteyt­tää jota­kin olen­nais­ta sekä kie­les­tä että suo­ma­lai­ses­ta kult­tuu­ris­ta.

Dia­nan vin­kit Ouluun muut­ta­vil­le

Dia­nan vies­ti Ouluun muut­toa har­kit­se­vil­le on yksin­ker­tai­nen: pyy­dä apua, kun tar­vit­set sitä.

Kau­pun­gis­sa toi­mii vah­va ver­kos­to orga­ni­saa­tioi­ta, jot­ka tar­joa­vat kan­sain­vä­li­sil­le osaa­jil­le kie­li­kurs­se­ja, ura­neu­von­taa ja kotou­tu­mis­pal­ve­lu­ja. Pal­ve­lut ovat ole­mas­sa, hel­pos­ti saa­vu­tet­ta­vis­sa ja nii­tä kan­nat­taa hyö­dyn­tää.

Myös sosi­aa­lis­ten ver­kos­to­jen raken­ta­mi­nen on tär­ke­ää, eten­kin tal­ven pimeim­pi­nä kuu­kausi­na. Pit­kä tal­vi tun­tuu eri­lai­sel­ta, kun ympä­ril­lä on ihmi­siä. Yhtei­sö­ta­pah­tu­mat, uudet tut­ta­vuu­det ja yhtei­set har­ras­tuk­set aut­ta­vat läpi vuo­den­ajan.

Kaik­kein hen­ki­lö­koh­tai­sin neu­vo liit­tyy kui­ten­kin sin­nik­kyy­teen.

Älä luo­vu­ta.

Uuteen kau­pun­kiin muut­ta­mi­nen, uuden kie­len opet­te­le­mi­nen ja elä­män raken­ta­mi­nen vie­raas­sa ympä­ris­tös­sä eivät ole help­po­ja asioi­ta. Dia­na tie­tää sen omas­ta koke­muk­ses­taan. Vai­keat het­ket kuu­lu­vat mat­kaan. Tär­kein­tä on jat­kaa eteen­päin sil­loin­kin, kun tun­tuu haas­ta­val­ta.

Kun hän kat­soo taak­se­päin, hän ei muut­tai­si mitään. Oulu on anta­nut hänel­le sen, mitä hän etsi, mut­ta myös pal­jon sel­lais­ta, mitä hän ei kos­kaan osan­nut etsiä. Juu­ri sii­nä pii­lee hänen mukaan­sa kau­pun­gin suu­rin vie­hä­tys.

Sinua saat­taa kiin­nos­taa myös nämä artik­ke­lit