Pohjois-Suomen tulevaisuus ja haasteet puhuttivat Pohjoisen Pulssi ‑tapahtumassa

Kaleva Median ja Oulun kaupungin ensimmäistä kertaa yhdessä järjestämä aamutapahtuma Pohjoisen Pulssi kokosi Oulun kaupungintalon juhlasaliin yli sata osallistujaa tiistaina 25. maaliskuuta. Tapahtuman ytimessä oli vuosittaisen Pohjoista kanttia ‑tutkimuksen tulosten julkistaminen. Tällä kertaa tutkimuksen teemana toimi pohjoissuomalaisten luottamus alueen tulevaisuuteen.
Pohjoisen Pulssissa sukellettiin tänä vuonna pohjoisen alueen elinvoimaan ja tulevaisuuteen sekä siihen, mitä paikalliset siitä ajattelevat. Tapahtumassa esitellyt tutkimustulokset perustuivat verkkokyselynä syyskuussa 2024 toteutettuun Pohjoista Kanttia ‑tutkimukseen.
Pohjoista Kanttia ‑tutkimukseen vastasi yhteensä 1232 henkilöä Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun alueelta. Vastaajista lähes 80 prosenttia oli 30–69-vuotiaita. Heistä suurin osa oli työelämässä ja noin neljäsosa eläkeläisiä. Yli puolella vastaajista oli korkeakoulututkinto. Tutkimus toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa myös englanniksi kansainvälisten vastaajien saamiseksi. Englanninkielisen kyselyn täytti noin 12 prosenttia kaikista vastaajista.
Pohjoissuomalaisten luottamus alueen tulevaisuuteen
Pohjoista Kanttia ‑tutkimuksen tuloksia tapahtumassa esitteli Juhani Parhiala, markkinointitoimisto Kolmannen Polven asiakkuusjohtaja ja strategi.
– Tutkimukseen haluttiin valita luottamusteema, koska maailma tuntuu nyt muuttuvan vauhdilla. Kohtaamme jatkuvasti erilaisia uutisia vaikkapa miljardi-investoinneista, mutta uskommeko ja luotammeko niihin? Parhiala taustoitti.
– Kuluttajatutkimuksista tiedämme, että luottamus on suorassa suhteessa esimerkiksi kulutuspäätöksiin. Sen takia on äärimmäisen tärkeää ymmärtää, mihin ihmiset uskovat, hän lisäsi.
Tapahtumassa kuultiin myös Oulun kaupunginjohtajan Ari Alatossavan puheenvuoro. Alatossava oli Parhialan kanssa samaa mieltä tutkimuksen teeman tärkeydestä, sillä hänen mukaansa koko suomalainen yhteiskunta perustuu nimenomaan luottamukseen ja järjestykseen.
Elinkeinoelämä pohjoisen veturina
Tutkimustuloksista ilmeni, että vastaajien usko Pohjois-Suomen kehitykseen on suhteellisen positiivista.
– Pohjois-Suomeen ja sen tulevaisuuteen uskotaan. Luottamus nojaa kuitenkin vahvemmin siihen, että elinkeinoelämä kehittyy ja luo uusia mahdollisuuksia, Parhiala kertoi.
Alatossava totesi tuloksen olevan odotusten mukainen. Myös hän näkee alueen elinkeinoelämässä ja innovaatiotoiminnassa paljon potentiaalia.
– Julkiset palvelut ovat tällä hetkellä todella vaikeassa tilanteessa sekä valtion tasolla että paikallisesti. Meillä on pohjoisessa kuitenkin todella paljon erilaista osaamista. Täällä on ihmisiä, jotka osaavat tehdä, suunnitella ja kehittää.

Tapahtuman panelistit Matleena Aarikallio, Teija Helkomaa, Antti Kokkonen ja Vilma Sippola. Kuva: Liubov Alekseeva
Luottamus julkiseen sektoriin puhututti myös tapahtuman paneelissa, johon osallistuivat Kaleva Median päätoimittaja Antti Kokkonen, Oulu2026:n yritysyhteistyön kumppanuuspäällikkö Matleena Aarikallio, Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY:n) puheenjohtaja Vilma Sippola sekä Pohjolan OP:n markkinointijohtaja Teija Helkomaa. Paneelin vetäjänä toimi Kaleva Median toimittaja Petri Laukka.
– Suomalaiset ovat tottuneet todella hyvään palvelutasoon, minkä vuoksi muutos aiheuttaa ymmärrettävästi keskustelua. Uskon, että vaikeat päätökset tulisi aina perustella avoimesti, jotta niiden taustat ymmärretään, Helkomaa totesi.
Myös Antti Kokkonen peräänkuulutti hallinnon ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä, sillä hän ajattelee sen lisäävän asukkaiden luottamusta julkisiin palveluihin ja päättäjiin.
Ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä
Kaleva Median kaupallinen johtaja Heidi Kananen toi tilaisuuden avauspuheenvuorossa esille pohjoissuomalaisten vahvan yhteyden luontoon:
– Jopa yli 90 prosenttia pohjoissuomalaisista kokee luontosuhteen tärkeäksi osaksi omaa identiteettiään. Luonto on meille todella tärkeä arvo, ja se viitoittaa uskoamme tulevaisuuteen.
Ympäristö oli myös yksi Pohjoista Kanttia ‑tutkimuksen osa-alueista. Tutkimustuloksista ilmeni, että yli 70 prosenttia vastaajista on huolestunut ilmastonmuutoksen vaikutuksista Pohjois-Suomessa. Toisaalta alueella uskotaan, että asiaan voidaan yhä vaikuttaa.
– Etenkin nuorilla huoli ilmastonmuutoksesta on suuri. Nuoret ovat kuitenkin keskivertoon verrattuna vielä huomattavasti optimistisempia sen suhteen, että asialle voidaan tehdä jotain, Parhiala kertoi.
Positiivisista on myös se, että 60 prosenttia vastaajista uskoo vihreän siirtymän ja siihen tehtävien investointien luovan Pohjois-Suomeen lisää työpaikkoja.

Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava puhumassa yleisölle. Kuva: Liubov Alekseeva
Pohjois-Suomen potentiaali ja haasteet
Pohjoista Kanttia ‑tutkimuksen vastaajista yli 61 prosenttia ajattelee, että pohjoinen on tulevaisuudessa hyvä paikka elää ja asua. Alueen valtteina nähdään muun muassa luonto, rauhallinen elämänrytmi, elinkeinoelämä, yhteisöllisyys sekä turvallisuus.
Ilmastonmuutoksen lisäksi pohjoissuomalaisia huolettaa etenkin palveluiden heikentyminen ja keskittyminen. Englanninkieliset vastaajat luottavat enemmän julkisten palveluiden positiiviseen kehitykseen, mutta toisaalta he kokevat voimakkaammin huolta esimerkiksi syrjinnästä.
– Opiskelijoita taas puhututtaa tällä hetkellä varsinkin työpaikkojen vähyys, joka on valtakunnallinen ongelma. Uskon kuitenkin, että meillä pohjoisessa on mahdollisuus luoda investointien kautta uusia työpaikkoja, OYY:n puheenjohtaja Vilma Sippola kertoi tapahtuman paneelissa. Hän korosti myös kaupungin ja yliopiston välisen yhteistyön merkitystä opiskelijoiden houkuttelussa.
Oulu2026:n Matleena Aarikallio totesi, että tulevalla kulttuuripääkaupunkivuodella on valtavasti potentiaalia Pohjois-Suomen yritysten ja ihmisten kannalta.
– Mutta pelkkä työpaikka ei riitä täällä pysymiseen. Kaupungista täytyy tehdä hyvä paikka elää, yrittää ja opiskella. Siksi kannatan investointeja kulttuuriin, Aarikallio lisäsi.
Tilaisuuden aikana todettiin useaan otteeseen, että tutkimustuloksissa näkyy selvästi vastausten polarisoituminen. Alatossava mainitsi, että pohjoisessakin eri alueet eroavat paljon toisistaan esimerkiksi väestönkehityksen ja työllisyystilanteen suhteen. Tämä heijastuu varmasti vastaajien tulevaisuudenuskossa.
Alatossava korosti, että tilastotietojen mukaan Pohjois-Suomi on kuitenkin kehittynyt varsin positiivisesti viimeisten viiden vuoden aikana, ja myös opiskelijat pääsääntöisesti jäävät pohjoiseen valmistumisensa jälkeen. Lähtökohdat alueen tulevaisuuden rakentamiselle ovat siis hyvät.
– Meidän organisaatiossamme uskotaan, että pohjoinen on uusi etelä. Luotamme alueen potentiaaliin, kiteytti Teija Helkomaa Pohjolan OP:sta paneelikeskustelun lopussa.

Tapahtuman puhujia yhteiskuvassa. Vasemmalta oikealle: Ari Alatossava, Heidi Kananen, Vilma Sippola, Juhani Parhiala, Teija Helkomaa, Petri Laukka, Matleena Aarikallio ja Kaleva Median markkinointipäällikkö Anela Denic.