Design-ajattelun avulla voimme johtaa fiksummin – työpäivämuotoilija Aku Varamäki antaa vinkkinsä työntekijäkokemuksen kehittämiseen
–Työelämässä me uraudumme aika helposti tekemään asioita aina sillä totutulla tavalla. Me voisimme paljon rohkeammin kokeilla uudenlaisia tapoja tehdä asioita, sanoo työpäivämuotoilija Aku Varamäki. Design- eli muotoiluajattelu tarjoaa konkreettisia apuvälineitä työn muovaamiseen ja parantamiseen.
Workday Designers ‑yrityksen perustajaosakkaan Aku Varamäen mukaan työ on suuressa muutoksessa. Työnteon malleja tulee pohtia tarkkaan, työtä tulee tehdä fiksusti ja työntekijöiden hyvinvoinnista on huolehdittava. Osaajapula korostaa työntekijäkokemuksen merkitystä, eli kuinka työntekijät viihtyvät ja jaksavat työssään.
Muotoiluajattelu voi toimia alkusysäyksenä vanhojen rakenteiden rikkomiseen ja työskentelytapojen parantamiseen. Sen avulla voi haastaa omaa ajattelua, ja sen myötä voi syntyä uusia, toimivampia ratkaisuja.
– Tällaisessa ajassa, jossa vanhat käytännöt eivät enää palvele parhaalla mahdollisella tavalla, muotoiluajattelu auttaa meitä uudistumaan, Varamäki sanoo.
Muotoiluajattelua voi soveltaa niin arkisiin asioihin, johtamiseen kuin työntekijäkokemuksen parantamiseenkin.
Varamäki puhuu muotoiluajattelun hyödyntämisestä johtamisessa tämän vuoden Northern Glow ‑bisnesfoorumissa. Lisäksi kuulijat saavat konkreettisia neuvoja, miten luoda vetovoimainen yrityskulttuuri. Puheenvuorossaan hän avaa myös työntekijäkokemusmallinsa teemoja: kyvykkyys, työn merkityksellisyys ja organisointi sekä yhteistyö.
– Hyvä johtaminen tarkoittaa, että me olemme kiinnostuneita meidän työntekijöistämme ja tuemme heitä, jotta he voisivat onnistua omassa työssään. Tähän muotoiluajattelu tarjoaa erinomaisia välineitä, hän summaa.
Northern Glow ‑tapahtuman pääteemoja ovat muutoksen johtaminen ja asiakasymmärrys erityisesti design-menetelmien ja ‑ajattelun avulla.
Askel kerrallaan
Muotoiluajattelun avulla voidaan parantaa työntekijäkokemusta. Prosessin alussa on käännyttävä itse työntekijöiden puoleen. Varamäen mukaan heidän toiveitaan ja tarpeitaan täytyy tutkia pintaa syvemmältä, sillä he eivät välttämättä aina itse osaa sanoittaa niitä.
– Tässä on se hyöty, että kehitämme niitä asioita, joilla on oikeasti väliä ja merkitystä työntekijöille.
Muotoiluajattelu on siis ihmislähtöinen kehittämisprosessi. Lisäksi se on luovaa, ja siihen liittyy vahvasti kokeilemalla kehittäminen. Se ei ole ainoastaan hyödyllinen ajattelutapa, vaan se tarjoaa myös konkreettisia työkaluja muotoiluun.
– Tällaisessa epävarmassa, hyvin turbulentissa ajassa tarvitsemme sen tyyppistä kehittämisotetta, Varamäki toteaa.
Varamäen mukaan muotoiluajattelu antaa välineitä työntekijöiden keskeisten tarpeiden ja ongelmien ymmärtämiseen. Muotoiluajattelussa ideoidaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, ja pidetään mieli avoinna.
– Kun me tunnemme oman työmme realiteetit vähän liiankin hyvin, niin helposti ajattelemme, että ei ole mahdollista, ei meillä ole rahaa tuohon, ei ole aikaa, ei toimi meillä. Sitten me teemme, niin kuin on aina ennenkin tehty.
Ideoinnin jälkeen ratkaisuvaihtoehdoista valitaan yksi, jota aletaan toteuttamaan, arvioimaan sekä jalostamaan.
Taustat teollisessa muotoilussa
Varamäen mukaan muotoiluajattelu on lähtöisin teollisesta muotoilusta. Hän havainnoi ajattelutapaa esimerkillä Alvar Aallosta. Eräällä asuinalueella Aalto on ottanut selvää, voiko kerrostalossa elää hyvää elämää. Hänen lähtökohtansa on ollut ihmislähtöinen ajattelutapa, jonka myötä kaupunkirakentaminen on muuttunut.
– Sieltä on paljon ammennettu oppeja, jotka ovat vaikuttaneet suomalaisten rakentamiseen paljonkin, Varamäki sanoo ja jatkaa:
– Tämä on se ajattelutapa, joka yhdistää arkkitehteja ja teollisia muotoilijoita, jotka ovat lähteneet kehittämään fyysiseen maailmaan esineitä ja asioita ihmisten tarpeisiin.
Lähtökohta sekä teollisessa muotoilussa että työelämään sovelletussa muotoilussa on sama: asioita muovataan sen mukaan, mitä ihminen tarvitsee ja kaipaa.
Varamäen mukaan tulevaisuuden metataidot ovat myös osa muotoiluajattelua. Näitä taitoja ovat esimerkiksi luovuus, näkökulman vaihtaminen, empatia ja sisu.
Muotoiluajattelua on Varamäen mukaan sovellettu työelämän lisäksi myös asiakaskokemuksen kehittämiseen, kuten matkalippujen ostamiseen verkossa. Hän toivoisi muotoiluajatteluun suhtauduttavan samalla innokkuudella.
– Näitä elämyksiä ja kokemuksia on tietoisesti kehitetty juuri tämän muotoiluajattelun avulla, Varamäki selventää.
Kuva: Jaana Loikkanen
Aku Varamäen kolme vinkkiä työntekijäkokemuksen kehittämiseen:
1. Pysähdy.
– Meillä on usein vahvoja oletuksia siitä, mitä ihmiset haluavat tai miten he asiat kokevat. Todellisuudessa ihmiset voivat yllättää.
Varamäki sanoo, että usein kuvitellaan ihmisten kokevan asiat samalla tavalla kuin itse. Kokemukset voivat kuitenkin poiketa toisistaan.
– Se, että me pysähdymme havainnoimaan, keskustelemaan, kysymään ja kuulemaan, voi olla jo todella ratkaisevaa, että me voimme kehittää ihmisten kannalta relevantteja juttuja.
2. Hulluttele vähän.
Varamäki kehottaa pohtimaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, vaikka ne eivät tuntuisikaan realistisilta. Hän kannustaa haastamaan omaa ajattelua ja ikään kuin leikittelemään ideoilla.
– Sieltä voi syntyä ja jalostua jokin todella hyvä idea. Niiden ei tarvitse olla aina ihmeellisiä, ihan pienikin muutos lopulta voi olla aika merkityksellinen. Se vaatii usein sen että, me pysähdymme.
3. Tuumasta toimeen.
Kolmas askel on kokeileminen.
– Sinun ei tarvitse muuttaa kaikkea kerralla, mutta lähde kokeilemaan ja muuttamaan asioita pikkuhiljaa, Varamäki neuvoo.
Hän myöntää, että johtajat ovat usein kiireisiä ja suuret muutokset vievät aikaa.
– Pienelle kokeilulle pitäisi aina olla mahdollisuus.
Tule kuuntelemaan Aku Varamäen ja muiden puhujien inspiroivia pohdintoja design-ajattelusta Oulun Tullisaliin 16.11. Hanki lippusi osoitteesta northernglow.fi
