Oulun aika ‑tapahtumassa katsottiin kohti tulevaisuutta – kärkihankkeet ja kulttuuripääkaupunkivuosi vievät Oulun uudelle tasolle
Noin 150 osallistujaa kokoontui keskiviikkona 6.11.2024 Oulun aika ‑tapahtumaan Helsinkiin ravintola Sofiaan kuulemaan lisää Oulun tulevaisuudesta. Tänä vuonna tapahtumassa keskityttiin etenkin Oulun kärkihankkeisiin ja Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoteen 2026.
Oulun kansalliseen imagomarkkinointiin kuuluvan tapahtuman tarkoituksena on kertoa Oulusta ja kaupungin ajankohtaisista asioista erityisesti pääkaupunkiseudulla asuville. Tänä vuonna Oulun aika ‑tapahtumaksi nimetyssä tilaisuudessa syvennyttiin siihen, mitä Oulussa tapahtuu nyt ja vuoteen 2030 mennessä. Tapetilla olivat erityisesti Oulun kärkihankkeet ja kulttuuripääkaupunkivuosi 2026.
Puheenvuorojen, herkullisten tarjoilujen sekä hyvän seuran lisäksi vieraat pääsivät nauttimaan oululaisesta osaamisesta, kun ilta huipentui Suvi Teräsniskan akustiseen keikkaan.
Oulu investoi vahvasti tulevaisuuteen
Tapahtuma alkoi rennosti verkostoitumisella ja tarjoiluilla. Tämän jälkeen illan juontaja, oululaislähtöinen näyttelijä, laulaja ja radiojuontaja Hanna Kinnunen kutsui lavalle Oulun kaupunginjohtajan Ari Alatossavan, joka toivotti vieraat tervetulleeksi.
Puheenvuorossaan Alatossava nosti esille syitä sille, miksi nyt voidaan todellakin sanoa olevan Oulun aika. Oulun lähitulevaisuudessa häämöttävät muun muassa Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi 2026, kaupungin mittavat kärkihankkeet sekä käynnissä olevat yhteensä noin neljän miljardin euron arvoiset rakennusinvestoinnit.
– Investoinnit kertovat siitä, että Oulussa uskotaan vahvasti omaan tekemiseen, Alatossava totesi.
Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava kertoi yleisölle Oulun kehityksestä.
Alatossava mainitsi myös Oulun finaalipaikan European Capital of Innovation ‑kilpailussa sekä alkusyksystä myönnetyn 13. sijan maailman onnellisimpien kaupunkien Happy City Index ‑vertailussa. Nämä sijoitukset kertovat kaupunginjohtajan mukaan Oulun osaamisesta, innovatiivisuudesta ja houkuttelevuudesta asuinpaikkana.
Kärkihankkeet keskiössä
Oulun kärkihankkeita vieraille esitteli kaupungin hankejohtaja Karri Oikarinen. Puheenvuorossaan Oikarinen korosti uudistuvaa kauppatorin aluetta, jossa rakennustyöt on jo aloitettu. Ensi vuonna käynnistyvät myös Asemakeskuksen rakennushankkeet, joihin kuuluvat esimerkiksi upouudet matkustajapalvelutilat, pysäköintitalo ja ratapiha.
Asemakeskuksen välittömään läheisyyteen rakennetaan myös yksi kaupungin tärkeimmistä kärkihankkeista eli Elämysareena, joka avautuu yleisölle arviolta vuonna 2029. Oulun kaupunki on sitoutunut areenan toteuttamiseen vankasti ja investoi hankkeeseen yhteensä 50 miljoonaa euroa.
– Tällä hetkellä käynnissä ovat neuvottelut kolmen eri rakennustoimijan kanssa. Toimijat ovat todella sitoutuneita ja aktiivisia, ja neuvottelut ovat sujuneet erittäin hyvin, Oikarinen kertoi hankkeen etenemisestä.
Lisäksi Oikarinen mainitsi Oulussa tulevana kesänä järjestettävät valtakunnalliset suurtapahtumat, Hartaanselänrantaan rakentuvat Asuntomessut sekä Äimäraution raviradalla järjestettävät Kuninkuusravit.
– Paljon asioita on jo tapahtunut, mutta paljon on myös tapahtumassa, hän kiteytti.
Oulun kaupungin hankejohtaja Karri Oikarinen puhui tapahtumassa Oulun kärkihankkeista ja BusinessOulun johtaja Juha Ala-Mursula kaupungin tavoittelemasta Naton osaamiskeskuksesta.
Oulu tähtää Naton osaamiskeskukseen
Kolmantena lavalle nousi BusinessOulun johtaja Juha Ala-Mursula, joka puhui Oulun tavoittelemasta Naton osaamiskeskuksesta. Ala-Mursulan mukaan Ouluun perustettava Naton osaamiskeskus parantaisi koko Suomen turvallisuutta. Oulun yliopiston vetämä 6G Flagship ‑tutkimusohjelma sekä kaupungin jo isännöimä Naton DIANA-ohjelman kiihdyttämö ja testauskeskus loisivat erinomaisen pohjan osaamiskeskukselle.
– Osaamiskeskukseen liittyy myös merkittävästi uusia liiketoimintamahdollisuuksia, Ala-Mursula lisäsi.
Oulu on langattomien teknologioiden edelläkävijä, mikä tukee puolustussektorilla tarvittavien ratkaisujen kehittämistä. Etenkin siviili- ja sotilaskäyttöön tarkoitettuihin kaksikäyttöteknologioihin liittyy paljon bisnespotentiaalia. Naton osaamiskeskus mahdollistaisi oululaisten sekä muiden suomalaisten yritysten pääsyn tähän kansainväliseen liiketoimintaan.
Paneelikeskustelussa pohdittiin Oulun tulevaisuutta eri näkökulmista
Illan paneelissa olivat mukana Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen, Pohjolan Osuuspankin markkinointijohtaja Teija Helkomaa, Oulun ammattikorkeakoulun TKI-johtaja Noora Jansson sekä Lapland Hotels Oulun hotellinjohtaja ja Oulun matkailun hallituksen jäsen Tiina Vähäkuopus. Paneelikeskustelun moderoi Hanna Kinnunen.
Piia Rantala-Korhonen toi keskustelun aikana esille, kuinka kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelman pääteemaa eli kulttuuri-ilmastonmuutosta on valmisteltu pitkäjänteisesti jo vuodesta 2017 saakka. Kulttuuripääkaupunkivuoden vaikutusten ei haluta myöskään päättyvän vuoteen 2026, vaan sen myötä rakennetut verkostot sekä uusi osaaminen halutaan tuoda tulevaisuudessa pysyväksi osaksi Oulua.
– Tämä jatkumo on kiinni meistä itsestämme. Hyvä syke syntyy päätöksistä ja teoista. Olen ylpeä siitä, että vaikeinakin taloudellisina aikoina meidän päättäjämme ovat uskoneet siihen, että kulttuuripääkaupunkivuoteen kannattaa satsata, Rantala-Korhonen kehui.
Myös Teija Helkomaa kertoi näkevänsä kulttuuripääkaupunkivuodessa ja kaupungin kärkihankkeissa paljon mahdollisuuksia. Pohjolan Osuuspankki on ensimmäinen Oulu2026:n julkistettu pääyhteistyökumppani. Kumppanuuden myötä Pohjolan Osuuspankki haluaa osuustoiminallisten arvojen mukaisesti kehittää toiminta-alueensa asukkaiden ja yritysten arkielämää sekä taloudellista menestymistä.
– Sekä Oulu2026 että kärkihankkeet luovat vetovoimaa Oulun alueelle ja koko pohjoiseen Suomeen. Mitä enemmän vetovoimaa, sitä enemmän pääsemme rahoittamaan ihmisten unelmia ja yritysten toimintaa.
Paneelikeskustelussa ajatuksiaan jakoivat Lapland Hotels Oulun hotellinjohtaja Tiina Vähäkuopus, Oulun ammattikorkeakoulun TKI-johtaja Noora Jansson, Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen ja Pohjolan Osuuspankin markkinointijohtaja Teija Helkomaa. Lavalla myös illan juontaja Hanna Kinnunen.
Noora Jansson totesi, että kärkihankkeiden myötä myös Oulun vetovoima opiskelukaupunkina kasvaa. Suuret investoinnit luovat niin ikään uusia työpaikkoja, minkä vuoksi opiskelijat haluavat todennäköisemmin jäädä Ouluun valmistumisen jälkeen.
Lisäksi Jansson kertoi osallistujille Oulun innovaatioallianssin eli OIA:n toiminnasta. Allianssiin kuuluvien toimijoiden yhteinen tavoite on tukea alueen tutkimus‑, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kehittämistä strategisen verkostoyhteistyön kautta. Myös Oamk on mukana OIA-yhteistyössä.
– Mitä enemmän saadaan vahvaa yhteistyötä ja laajan skaalan innovaatioita, sitä enemmän luodaan uusia ratkaisuja ja työpaikkoja. Näin voimme tuoda Oulun ja koko Suomen tunnetuksi myös maailmalla, Jansson selitti.
Kärkihankkeet sekä kulttuuripääkaupunkivuosi linkittyvät selkeästi myös Oulun matkailun kehitykseen, ja Tiina Vähäkuopuksen mukaan ne tuovat varmasti Oulun alueelle paljon pysyvää liikevaihtoa.
– Meillä on Oulussa upeat puitteet matkailulle. Enää vain mielikuvitus on rajana!
Vähäkuopus näkee kasvupotentiaalia etenkin kansainvälisessä matkailussa, mutta tätä varten Oulun täytyy varmistaa, että kaupunkiin pääsee helposti niin muualta Suomesta kuin ulkomailta. Saavutettavuuden tärkeä rooli on näkynyt esimerkiksi Münchenin lentoyhteyden avaamisen jälkeisenä saksalaisten matkailijoiden määrän valtavana kasvuna.
Oulun parhaat puolet paikallisten silmin
Paneelikeskustelun lopuksi panelisteja pyydettiin kertomaan jokin Ouluun liittyvä asia, jonka he haluaisivat kuulijoiden tietävän. Esille nousseet aiheet summaavat hyvin sen, miksi Oulu on jo nyt maailman paras asuinpaikka: Oulussa on upeat neljä vuodenaikaa, korkea elämänlaatu, kaunis ympäröivä luonto sekä tietysti mahtava pohjoinen ruokakulttuuri.
– Minä valitsin Oulun, valitkaa tekin! pääkaupunkiseudulla ja maailmallakin asunut Noora Jansson kannusti ja sai yleisöltä raikuvat aplodit.