Pet­te­ri opis­ke­li aikui­se­na uuden amma­tin: ”Metal­lia­la kär­sii tur­haan vää­ris­tä mie­li­ku­vis­ta”

Yksi puhe­lin­soit­to. Sen jäl­keen Pet­te­ri Jäm­säl­lä oli har­joit­te­lu­paik­ka – eikä hän osan­nut vie­lä aavis­taa, mitä kaik­kea se mah­dol­lis­tai­si hänel­le.

Rei­lu vuo­si sit­ten Pet­te­ri Jäm­sä opis­ke­li Oulun seu­dun ammat­tio­pis­tos­sa OSAO:lla ja suo­rit­ti kone- ja tuo­tan­to­tek­nii­kan perus­tut­kin­toa. Opet­ta­ja oli vin­kan­nut, että kan­nat­taa soit­taa Iin Kone­pa­jal­le, johon ote­taan har­joit­te­li­joi­ta.

Pet­te­ri oli aiem­min työs­ken­nel­lyt 14 vuot­ta suun­nit­te­li­ja­na logis­tiik­ka-alal­la. Hei­ken­ty­nyt työ­ti­lan­ne sai hänet poh­ti­maan alan­vaih­toa ja sii­hen kou­lut­tau­tu­mis­ta.

– Pik­ku­po­jas­ta läh­tien olen ras­san­nut auto­ja sekä teh­nyt metal­li­töi­tä. Haa­vei­lin nuo­re­na metal­lia­las­ta, mut­ta se jäi sil­loin. Pää­tin, että nyt on sen aika. Kävin OSAO:lla haas­tat­te­luis­sa ja pää­sin opis­ke­le­maan alaa ansio­si­don­nai­sen päi­vä­ra­han tur­vin.
Koro­na-ajan vuok­si opin­not sisäl­si­vät Pet­te­rin mukaan pal­jon etä­opis­ke­lua, mut­ta hän kävi myös lähio­pe­tuk­ses­sa.

– Saim­me käy­dä fyy­si­ses­ti­kin kou­lul­la ja opis­kel­la siel­lä muun muas­sa käy­tän­nön asioi­ta. Monen työ­ka­lun käyt­töön tar­vit­see ensin opas­tus­ta.

– Opin­nois­sa oli koko ajan pääl­lä muka­va tun­nel­ma. Opet­ta­jat oli­vat ammat­ti­lai­sia ja heil­le pys­tyi sano­maan vapau­tu­nees­ti, jos joku asia pai­noi.

Oppi­so­pi­mus tuli yllät­täen

Pet­te­ri, 41, sai opin­ton­sa pää­tök­seen vuo­des­sa, vaik­ka kes­ki­mää­rin ne kes­tä­vät kak­si vuot­ta. Hän sai edel­li­sil­lä opin­noil­laan kor­vat­tua osan tut­kin­nos­taan, ja moti­vaa­tio­ta riit­ti muu­ten­kin opis­kel­la ammat­ti nopeas­ti.

– Kou­lu läh­ti suju­maan hyvin. Alku­jaan oppi­so­pi­muk­sel­la opis­ke­lu ei ollut tavoit­tee­na­ni, mut­ta vii­me vuo­den har­joit­te­lu­ni jäl­keen teim­me sopi­muk­sen sii­tä tääl­lä Iin kone­pa­jal­la.

Jou­lu­kuus­sa 2021 Pet­te­ri val­mis­tui levy­sep­pä­hit­saa­jak­si. Vain viik­ko val­mis­tu­mi­sen­sa jäl­keen hän kir­joit­ti tois­tai­sek­si voi­mas­sa ole­van työ­so­pi­muk­sen – ja työs­ken­te­lee nyt vaki­tui­se­na levy­sep­pä­nä Iin Kone­pa­jal­la.

Mies hitsaamossa

Omien aivo­jen käyt­tö sal­lit­tu

Moni­puo­li­nen työ. Se on Pet­te­rin mie­les­tä tär­kein asia, joka tekee metal­lia­las­ta mie­len­kiin­toi­sen työ­pai­kan.

– Jos halu­aa käyt­tää omia aivo­jaan sekä kek­siä uusia työs­ken­te­ly­kei­no­ja, kan­nat­taa hakeu­tua metal­lia­lal­le. Tääl­lä ei tar­vit­se teh­dä yhtä ja samaa asi­aa päi­väs­tä toi­seen. Työ­asiat voi myös useim­mi­ten unoh­taa, kun pää­see läh­te­mään kotiin ilta­päi­väl­lä puo­li nel­jä.

Hänen vapaa-ajan har­ras­tuk­siin­sa kuu­luu muun muas­sa salil­la käyn­ti. Hyvä fyy­si­nen kun­to on eduk­si täs­sä työs­sä, Pet­te­ri vink­kaa. Hen­ki­nen kant­ti voi olla puo­les­taan koe­tuk­sel­la, kun eteen tulee yllät­tä­viä haas­tei­ta. Mut­ta kai­kes­ta sel­vi­tään aina muka­van ja ammat­ti­tai­toi­sen työ­po­ru­kan kans­sa.

– Ala kär­sii tur­haan vää­ris­tä mie­li­ku­vis­ta, joi­den mukaan pal­kat ovat huo­no­ja ja työs­ken­te­le­mi­nen on ras­kas­ta. Vaik­ka käte­ni ovat tär­keim­mät työ­ka­lu­ni, meil­lä on pal­jon apu­vä­li­nei­tä pai­na­vien tuot­tei­den nos­ta­mi­seen. Kro­pas­sa­ni on vähem­män jume­ja nyt kuin mitä sil­loin, kun olin istu­ma­työs­sä. Pal­kas­ta­ni­kaan en vali­ta.

Petteri Jämsä hitsaa

”Läp­pä len­tää”

Iin Kone­pa­jal­la val­mis­te­taan eri­lai­sia tuot­tei­ta teol­li­suu­den tar­pei­siin. Pet­te­ri ker­too, että hän on ollut teke­mäs­sä esi­mer­kik­si Kemin bio­tuo­te­teh­taal­le val­ta­vaa mee­sa­uu­nia. Pyö­reäl­lä uunil­la voi olla mit­taa jopa 150 met­riä.

Toi­si­naan Pet­te­ri pää­see hit­saa­maan, useim­mi­ten hän kui­ten­kin levy­sep­pä­nä koko­aa pala­sia ja esi­val­mis­te­lee tuot­teen hit­saa­jaa var­ten.

Hän kuvai­lee, että sai kou­lus­ta mai­niot eväät alal­le, mut­ta lopul­li­sen kou­lu­tuk­sen­sa hän on saa­nut – ja saa yhä – työ­pai­kal­laan.
Pet­te­ri sanoo oppi­van­sa joka päi­vä uusia asioi­ta ja pitä­vän­sä mie­len­sä avoi­me­na. Aluk­si hän yllät­tyi alaa kos­ke­vis­ta mie­li­ku­vis­ta, ja huo­ma­si pian, että rat­kai­se­va teki­jä pär­jää­mi­ses­sä on oma asen­ne.

– On var­mas­ti han­ka­laa pär­jä­tä, jos tulee nyr­kit pys­tys­sä vaa­ti­maan heti suu­ria tie­nes­te­jä. Posi­tii­vi­sel­la asen­teel­la pär­jää parem­min, ja niin pit­kään kun työ on mie­le­käs­tä, minul­la ei ole palau­tu­mi­son­gel­mia. Yksi etu tääl­lä on lois­ta­va ilma­pii­ri ja haus­kat työ­ka­ve­rit, joil­la on hyvä huu­mo­rin­ta­ju. Hei­dän kans­saan läp­pä len­tää hel­pos­ti ja töi­tä on kiva teh­dä.

Kat­so video

OSAO:n videol­la Pet­te­ri ker­too lisää opin­nois­taan.

Avainsana: Iin Konepaja