Ecua­do­ris­ta Suo­meen: Insi­nöö­ri Chris­tian Padil­lan tari­na – ”Oulu muut­ti elä­mä­ni”

Mil­tä Oulu ja suo­ma­lai­nen arki näyt­tä­vät ecua­do­ri­lai­sen insi­nöö­rin sil­min? Chris­tian Padil­la jakaa nyt koke­muk­si­aan elä­mäs­tä, opis­ke­lus­ta ja työs­ken­te­lys­tä Suo­mes­sa.

Chris­tian Padil­la, 31, on kotoi­sin Ecua­do­ris­ta ja asu­nut Oulus­sa nyt lähes vii­si vuot­ta – hei­nä­kuus­ta 2020 läh­tien. Hän tuli alun perin Ouluun opis­ke­le­maan; val­mis­tut­tu­aan hän päät­ti jää­dä tän­ne asu­maan.

Oulun yli­opis­tos­sa hän opis­ke­li tie­to- ja säh­kö­tek­nii­kan tie­de­kun­nan Wire­less Com­mu­nica­tions Engi­nee­ring ‑ohjel­mas­sa.

– Oulu on tun­net­tu lan­gat­to­man tie­to­lii­ken­teen tut­ki­muk­ses­ta ja kehit­tä­mi­ses­tä, mikä tekee kau­pun­gis­ta yhden par­hais­ta pai­kois­ta opis­kel­la alaa, Chris­tian sanoo.

Chris­tian on työs­ken­nel­lyt Nokial­la kak­si ja puo­li vuot­ta. Hän sai tämän pai­kan työs­ken­nel­les­sään tut­ki­musas­sis­tent­ti­na yli­opis­tos­sa.

– Tääl­lä opin­not yhdis­tä­vät opis­ke­li­jat mai­nios­ti mui­hin alan ihmi­siin, mukaan lukien opet­ta­jiin ja yri­tys­ten edus­ta­jiin, Chris­tian mai­nit­see.

”Paras hinta–laatusuhde”

Chris­tian kokee, että Oulu on per­he­kes­kei­nen kau­pun­ki. Hänen mukaan­sa ihmi­set kes­kit­ty­vät per­hei­den raken­ta­mi­seen tääl­lä enem­män kuin muu­al­la Suo­mes­sa.

Eri­tyis­mai­nin­nan hän antaa kau­pun­gin jul­ki­sel­le lii­ken­teel­le ja pal­ve­luil­le sekä erit­täin ystä­väl­li­sil­le ihmi­sil­le.

– Oulu tar­jo­aa lois­ta­van, ellei jopa par­haan, hinta–laatusuhteen elä­mi­seen. Tääl­lä saa parem­man asun­non hal­vem­mal­la.

Kau­pun­gin kom­pak­ti koko on etu, joka sääs­tää aikaa. Kaik­ki on lähel­lä, kir­jas­tos­ta kun­to­sa­lei­hin ja ravin­to­loi­hin.

Nämä muka­vuu­det tar­joa­vat enem­män teke­mis­tä ja mah­dol­li­suu­den sääs­tää rahaa, mikä tekee elä­mäs­tä Oulus­sa erit­täin miel­lyt­tä­vää, hän huo­maut­taa.

Ouluun muut­ta­vil­le, eri­tyi­ses­ti kan­sain­vä­li­sil­le opis­ke­li­joil­le, Chris­tian suo­sit­te­lee tie­to­tek­nii­kan mais­te­rioh­jel­maan hakeu­tu­mis­ta. Oulu on ohjel­mis­to­jen ja elekt­ro­nii­kan kes­kus, joka tar­jo­aa lois­ta­via työ­mah­dol­li­suuk­sia, hän vink­kaa.

Hän suo­sit­te­lee myös pyö­rän hank­ki­mis­ta, sil­lä se hel­pot­taa liik­ku­mis­ta Oulus­sa.

Ensim­mäi­nen lumi

Alun perin Chris­tian halusi ennen kaik­kea tul­la Euroop­paan. Hän har­kit­si työ- ja opis­ke­lu­mah­dol­li­suuk­sia Ruot­sis­sa ja Suo­mes­sa. Hän valit­si Suo­men ja eri­tyi­ses­ti Oulun aka­tee­mi­sen ohjel­man vuok­si.

– Rehel­li­ses­ti sanot­tu­na en tien­nyt pal­joa­kaan Suo­mes­ta etu­kä­teen – vain lumen ja vaa­leat ihmi­set, Chris­tian nau­rah­taa.

– Suur­lä­he­tys­tön anta­mas­sa esit­tees­sä oli lun­ta mel­kein jokai­ses­sa kuvas­sa. Luin myös maa­il­man par­haas­ta kou­lu­tus­jär­jes­tel­mäs­tä ja stres­sit­tö­mäs­tä elä­män­ta­vas­ta.

Kun hän saa­pui Ouluun, oli kau­nis kesä­sää. Kuu­ma ilma yllät­ti hänet täy­sin.

Ensim­mäi­nen ker­ta, kun Chris­tian kos­ket­ti lun­ta, oli Suo­mes­sa 27-vuo­ti­aa­na. Se oli usko­ma­ton­ta, ja tal­vi­mai­se­ma oli kau­nis – kaik­ki niin val­kois­ta ja puh­das­ta, hän kuvai­lee.

– Koti­kau­pun­gis­sa­ni Qui­tos­sa on kyl­mä sää ympä­ri vuo­den, mut­ta ei niin kyl­mää kuin Suo­mes­sa.

Pak­kas­säät eivät hän­tä hait­taa, sil­lä hän on oppi­nut puke­maan mon­ta vaa­te­ker­ros­ta pitääk­seen itsen­sä läm­pi­mä­nä. Mut­ta tal­ven pimeys tun­tuu välil­lä haas­ta­val­ta. Mar­ras­kuu ja jou­lu­kuu ovat hänel­le vai­kei­ta kuu­kausia; tam­mi­kuu ja hel­mi­kuu ovat jo puo­les­taan parem­pia.

Hän on äsket­täin aloit­ta­nut las­ket­te­le­mi­sen ja käy usein Rus­ko­tun­tu­ril­la, joka on pie­ni hiih­to­kes­kus lähel­lä Oulun kes­kus­taa.

”Kah­vi on iso jut­tu”

Kesäl­lä Chris­tian naut­tii hen­gai­lus­ta Torin­ran­nas­sa, jos­sa hän käy syö­mäs­sä ja ren­tou­tu­mas­sa ystä­vien­sä kans­sa. Lisäk­si hän pitää ran­nois­ta ja vesi­puis­tois­ta.

Chris­tia­nil­la on usei­ta suo­sik­ki­paik­ko­ja Oulus­sa, mukaan lukien Rita­har­ju ja Top­pi­lan­sal­mi. Hän naut­tii myös näis­sä pai­kois­sa hen­gai­lus­ta eri­tyi­ses­ti kesäl­lä.

Täl­lä het­kel­lä hän asuu Oulun kes­kus­tas­sa – vähen­tääk­seen työ­mat­kus­ta­mis­ta. Sil­loin aikaa jää enem­män hen­ki­lö­koh­tai­siin pro­jek­tei­hin ja itsen­sä kehit­tä­mi­seen.

Oulus­sa on upea pyö­rä­tie­ver­kos­to, mikä tekee pyö­räi­lys­tä ren­tout­ta­vaa toi­min­taa, hän huo­maut­taa.

– Koto­na Ecua­do­ris­sa pyö­räi­ly ei ole liik­ku­mis­ta, vaan haus­kan pitoa puis­tois­sa, jois­sa voi vuo­kra­ta pyö­riä, Chris­tian lisää.

Hänel­lä on oma pyö­rä Oulus­sa, mut­ta hän vält­tää nykyi­sin tal­vi­pyö­räi­lyä pie­nen onnet­to­muu­den jäl­keen. Hän nyr­jäyt­ti nilk­kan­sa liuk­kau­den vuok­si, joten nyt hän pyö­räi­lee vain kesäl­lä.

Chris­tian ajat­te­lee, että suo­ma­lai­set ovat vähän ujo­ja. Mut­ta se ei ole hänes­tä ”mikään iso jut­tu”; täy­tyy vain olla itse sosi­aa­li­sem­pi ja kär­si­väl­li­sem­pi, hän tuu­mii. Chris­tian on raken­ta­nut ver­kos­ton­sa pää­asias­sa opin­to-ohjel­man­sa avul­la, sil­lä se hou­kut­te­lee monia kan­sain­vä­li­siä opis­ke­li­joi­ta.

Nyt hänel­lä on työ­to­ve­rei­ta, jot­ka ovat erit­täin avu­liai­ta ja muka­via. Hei­dän toi­mis­ton­sa on erit­täin hil­jai­nen, mikä mah­dol­lis­taa työ­hön kes­kit­ty­mi­sen mai­nios­ti.

Työ­päi­vien aika­na heil­lä on kak­si kah­vi­tau­koa.

– Kah­vi on iso jut­tu Suo­mes­sa.

Chris­tian ei ole kah­vi-ihmi­nen, mut­ta hän naut­tii ajas­ta kol­le­goi­den­sa kans­sa, joi­ta hän pitää ystä­vi­nään. Kah­vi­tauot aut­ta­vat hei­tä ren­tou­tu­maan ja palau­tu­maan ennen työn jat­ka­mis­ta.

Hänen työn­sä on jous­ta­vaa ja sii­nä on mah­dol­li­suus hybri­di­työs­ken­te­lyyn. Se mah­dol­lis­taa etä­työs­ken­te­lyn esi­mer­kik­si kah­vi­lois­sa, mikä lisää hänen tuottavuuttaan.t

”Kir­jas­tot ovat mah­ta­via”

Chris­tian rakas­taa luke­mis­ta. Hän naut­tii myös uusien asioi­den oppi­mi­ses­ta ja osal­lis­tuu usein verk­ko­kurs­seil­le, jois­sa hän voi kehit­tää itse­ään.

Juok­se­mi­nen, pelaa­mi­nen ja elo­ku­vis­sa käy­mi­nen ystä­vien kans­sa ovat hänen mui­ta har­ras­tuk­si­aan.

Chris­tia­nin mukaan suo­ma­lai­set kir­jas­tot ovat mah­ta­via, tar­jo­ten ilmais­ta luet­ta­vaa ja pai­kan työs­ken­nel­lä tai ren­tou­tua. Hänel­lä on kir­jas­to­kort­ti, jol­la hän voi lai­na­ta kir­jo­ja.

Suo­ma­lai­set kir­jas­tot eivät kui­ten­kaan ole vain hil­jai­sia paik­ko­ja kir­jo­jen luke­mi­seen ja lai­naa­mi­seen; niis­sä on esi­mer­kik­si ryh­mä­työ­ti­lo­ja ja aluei­ta elo­ku­vien ja musii­kin naut­ti­mi­seen, hän lisää.

Chris­tian on opis­kel­lut suo­mea ja aikoo jat­kaa opin­to­jaan, kos­ka hän halu­aa saa­da maan kan­sa­lai­suu­den jonain päi­vä­nä. Suo­mi on vai­kea kie­li, mut­ta jopa vähäi­nen kie­li­tai­to on hänes­tä hyö­dyl­li­nen.

Vaik­ka Chris­tian ei aikai­sem­min tien­nyt, että maa­il­mas­sa on Oulu-nimi­nen paik­ka, hän on oppi­nut arvos­ta­maan kau­pun­gin stres­si­tön­tä elä­mää, työ­mah­dol­li­suuk­sia ja pal­ve­lu­ja koko sydä­mes­tään.

– Oulu on muut­ta­nut elä­mä­ni, Chris­tian ker­too.

– Nokia on ollut minul­le erit­täin hyvä, ja on usko­ma­ton­ta, että työ­ni yhdis­tää mil­joo­nia ihmi­siä.

Teks­ti: Anna­kai­sa Vää­rä­nie­mi