Pohjoinen ohjelma
Pohjoisen merkitys Suomelle kasvaa — Pohjoinen ohjelma hallitusohjelmaan
Pohjoisen geopoliittinen tilanne on muuttunut. Venäjän hyökkäyssodan ja sitä seuraavan Nato-jäsenyyden, energiakriisin, huoltovarmuuden, osaamiseen perustuvan kasvun ja vihreän siirtymän asettamien vaatimusten myötä katseet ovat kääntyneet pohjoiseen.
Pohjoisen toimijat (maakuntaliitot, kaupungit, korkeakoulut, kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt) ovat yhdessä tunnistaneet, että pohjoisen mahdollisuuksien hyödyntäminen on koko Suomen etu. Siksi esitämme yhdessä, että tulevaan hallitusohjelmaan kirjataan Pohjoinen ohjelma – kasvua, turvallisuutta ja yhteistyötä.
Oulun seudun hallitusohjelmatavoitteet
Sen lisäksi, että yhdessä pohjoisen toimijoiden kanssa esitämme hallitusohjelmaan kirjausta Pohjoisesta ohjelmasta, olemme yhdessä Pohjois-Pohjanmaan liiton, Oulun kaupungin ja Oulun yliopiston sekä alueen sidosryhmien kanssa valmistelleet tähän dokumenttiin yhteisiä hallitusohjelmatavoitteita, joita esitämme kirjattaviksi Pohjoisen ohjelmaan.
Oulun kaupungin EU-tavoitteet 2024–2029
Oulun kaupunki on asettanut EU-politiikan ja edunvalvonnan tavoitteet vuosille 2024–2029, painottaen pohjoisten alueiden merkitystä Euroopan kasvulle. Oulun kaupungin EU-tavoitteet mukailevat Pohjoista ohjelmaa ja Oulun seudun hallitusohjelmatavoitteita.
Lisätietoa
Lataa tästä Pohjoinen ohjelma:
- Pohjoinen ohjelma (PowerPoint ‑tiedosto)
- Pohjoinen ohjelma (PDF ‑tiedosto)
Lataa tästä Oulun seudun hallitusohjelmatavoitteet:
- Oulun seudun hallitusohjelmatavoitteet (PDF)
- Pohjoinen ohjelma Oulu 17.1.2023 (PowerPoint ‑tiedosto)
- Pohjoinen ohjelma Oulu 17.1.2023 (PDF)
Lataa tästä Oulun kaupungin EU-tavoitteet 2024–2029 suomeksi ja englanniksi:
The national significance of the North is increasing – Northern Agenda to be added to the government programme
The geopolitical status of the North has changed. The offensive Russian warfare with subsequent demands arising from the issues of NATO membership, energy crisis, security of supply, growth based on expertise, and green transition have turned people’s eyes to the North.
Northern Finnish stakeholders (regional councils, cities, universities, chambers of commerce, and entrepreneurial associations) have recognised that utilisation of the Northern potential shall benefit the whole of Finland. That is why we together are proposing a Northern Agenda to be documented in the next government programme – involving growth, security, and cooperation.
More information
Download the Northern Agenda here:
- Northern Agenda (PowerPoint file)
- Northern Agenda (PDF file)
Oulun seudun hallitusohjelmatavoitteet
Sen lisäksi, että yhdessä pohjoisen toimijoiden kanssa esitämme hallitusohjelmaan kirjausta Pohjoisesta ohjelmasta, olemme yhdessä Pohjois-Pohjanmaan liiton, Oulun kaupungin ja Oulun yliopiston sekä alueen sidosryhmien kanssa valmistelleet tähän dokumenttiin yhteisiä hallitusohjelmatavoitteita, joita esitämme kirjattaviksi Pohjoisen ohjelmaan.
Tiedote
Julkaisuvapaa 16.1.2023 klo 9.00
Pohjoisen avaintoimijat esittävät: Pohjoinen ohjelma seuraavaan hallitusohjelmaan
Pohjoisen maakuntaliitot, kunnat, korkeakoulut, kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt esittävät, että seuraava hallitus käynnistää valtioneuvostotasoisen Pohjoisen ohjelman. Ohjelma vahvistaa Suomen geopoliittista asemaa ja kestävää kasvua hyödyntämällä pohjoisen osaamista, energiaa, logistiikkaa, luonnonvaroja ja kansainvälisiä yhteyksiä.
Pohjoisen avaintoimijat huomauttavat, että pohjoisen mahdollisuuksien hyödyntäminen on koko Suomen etu. Siksi ne esittävät, että osana tulevaa hallitusohjelmaa toteutetaan erillinen, valtioneuvostotasoinen ohjelma nimellä ”Pohjoinen ohjelma – kasvua, turvallisuutta ja yhteistyötä”. Ohjelma luo strategiset raamit tavoitteelliselle yhteistyölle Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan välillä sekä rahoittaa investointeja, joilla pohjoinen tuottaa kasvua ja turvallisuutta Suomeen, Eurooppaan ja maailmaan.
”Katseet ovat kääntyneet pohjoiseen. Venäjän hyökkäyssodan ja sitä seuraavan Nato-jäsenyyden, energiakriisin ja huoltovarmuuden korostumisen myötä geopoliittinen asetelma on muuttunut ja pohjoisen painoarvo on kasvanut merkittävästi”, sanoo Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju.
Ohjelman pääteemat liittyvät osaamisen vahvistamiseen, innovatiivisiin energiaratkaisuihin, väylähankkeisiin ja uuteen geopoliittiseen asemaan. Lisäksi ohjelmaan tulee kirjata tavoitteet ja keinot pysyvien kansainvälisten yhteistyörakenteiden muodostamiseksi erityisesti maanpuolustusta, turvallisuutta ja huoltovarmuutta koskien ja itäisen raja-alueen elinvoiman merkityksen huomioiden.
”Pohjoisen mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii investointeja erityisesti osaamiseen, väyliin, vihreän teollisuuden aloitteisiin sekä työvoiman saatavuuteen” toteaa Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala.
Ruotsi ja Norja tekevät tulevina vuosina mittavia investointeja nimenomaan pohjoiseen.
”Naapurimaiden tavoin myös Pohjois-Suomessa on vireillä suuret, liki 50 miljardin investoinnit. Me voimme omalla osaamisellamme, vihreällä energiallamme ja luonnonvaroillamme kasvattaa investointien vaikuttavuutta ja muodostaa globaalisti merkittävän kasvuvyöhykkeen pohjoiseen”, arvioi Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala.
Elinvoimainen pohjoinen on muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa Suomelle elintärkeä alue. Meriyhteyksien häiriötilanteessa pohjoisen väylät ovat Suomen portti länteen. Maanpuolustuskyvyn, huoltovarmuuden ja kestävän kasvun takia Suomen tulee varmistaa toimivat yhteydet pohjoisen Nato-liittolaisiin ja alueen taloudellinen kehitys.
”Pohjoisessa on vahvoja varuskuntia ja pitkä maaraja Venäjän kanssa. Pohjoisen maayhteys tuleviin NATO-liittolaisiin kasvattaa pohjoisen merkitystä myös maanpuolustuksen näkökulmasta”, linjaa Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen.
Pohjoisen tuuli- ja vesivoima mahdollistavat vihreän siirtymän investointeja Suomeen ja varmistavat energiansaantiamme. Alueella on mittavat mineraalivarat, Kokkolaan on tulossa akkukemikaalitehdas ja Perämeren kaarelle on suunnitteilla vetyputkisto.
”Pohjoisen energiavyöhyke on maailmanlaajuisesti merkittävä alue, jonka innovaatiot ja investoinnit mahdollistavat Suomen ilmastotavoitteiden toteutumisen ja vahvistavat Suomen asemaa pohjoisen osaamisen edelläkävijänä”, Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila toteaa.
Pohjoinen tunnetaan osaamisestaan. Energiaomavaraisuuden vauhdittaminen, pohjoisten mineraalien kestävä hyödyntäminen ja digitalisaation edistäminen sekä 6G-teknologian kehittäminen ovat esimerkkejä pohjoisista ratkaisuista.
”Pohjoisessa ohjelmassa myös arktisuus ja pehmeä turvallisuus ovat myös keskeisiä geopoliittisia kokonaisuuksia, joiden ympärille tulee rakentua vahvaa tutkimus‑, kehitys‑, innovaatio ja osaamistoimintaa tukemaan Suomen menestymistä”, toteaa Antti Syväjärvi, Lapin yliopiston rehtori.
”Investoinnit pohjoisen osaamiseen vauhdittavat maamme kestävää kasvua, vientiä ja tuottavuutta”, toteaa Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki.
Pohjoinen luonto on Suomen voimavara ja mahdollisuus entisestään lisätä matkailua, jonka vahvuuksia ovat ainutlaatuinen luonto, turvallisuus, puhtaus ja raikas ilma.
”Pohjoisessa on tilaa ja osaamista yhdistää luonnon, matkailun ja vihreän teollisuuden tarpeet”, sanoo Rovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio.
Pohjoinen ohjelma – kasvua, turvallisuutta ja yhteistyötä
on pohjoisen toimijoiden yhteinen aloite valtioneuvostovetoiseksi ohjelmaksi, joka tulee kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan. Se vahvistaa Suomen geopoliittista asemaa ja kestävää kasvua hyödyntämällä pohjoisen osaamista, energiaa, logistiikkaa, luonnonvaroja ja ainutlaatuista asennetta. Valtioneuvostotason ohjelma tarvitaan, sillä kyseessä on valtioiden välinen yhteistyö pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Pohjoisen Suomen elinvoiman säilyttäminen on geopoliittisesti tärkeää, ja pohjoisen investoinnit ja energiatuotanto ovat mittakaavaltaan kansallisesti merkittäviä.
Ohjelman allekirjoittajat:
Pauli Harju, Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja, 0400 389 152
Pentti Malinen, Kainuun maakuntajohtaja, 044 7970 197
Mika Riipi, Lapin maakuntajohtaja, 044 767 4200
Jyrki Kaiponen, Keski-Pohjanmaan maakuntajohtaja, 040 140 8995
Päivi Laajala, Oulun kaupunginjohtaja, 040 180 1168
Ulla-Kirsikka Vainio, Rovaniemen kaupunginjohtaja, 040 625 6535
Stina Mattila, Kokkolan kaupunginjohtaja, 040 806 8200
Jari Tolonen, Kajaanin kaupunginjohtaja, 044 710 0303
Leena Mikkola-Riekkinen, Raahen kaupunginjohtaja, 08 439 3111
Jukka Kujala, Tornion kaupunginjohtaja, 040 132 0403
Matti Ruotsalainen, Kemin kaupunginjohtaja, 016 259 200
Maria Sorvisto, Ylivieskan kaupunginjohtaja, 044 4294 210
Jouko Manninen, Kuusamon kaupunginjohtaja, 044 505 4639
Jouko Niinimäki, Oulun yliopiston rehtori, 046 921 5820
Antti Syväjärvi, Lapin yliopiston rehtori, 0400 606 244
Heidi Fagerholm, Oulun ammattikorkeakoulun rehtori, 020 611 0200
Riitta Rissanen, Lapin ammattikorkeakoulun rehtori, 0400 293 545
Matti Sarén, Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori, 044 7101 600
Kari Ristimäki, Centria ammattikorkeakoulun rehtori, 044 725 0310
Jari Tuovinen, Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja, 044 313 4505
Liisa Ansala, Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja, 044 5777 514
Marjo Kolehmainen, Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtaja, 050 5277 288
Anu Tervonen, Kainuun yrittäjien toimitusjohtaja, 044 728 7100
Pirkka Salo, Lapin yrittäjien toimitusjohtaja, 040 039 2139
Mervi Järkkälä, Keski-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtaja, 0500 561 145
Lisätiedot allekirjoittajilta.
Pressmeddelande
Nyckelaktörerna i norr föreslår: Norra programmet inkluderas i nästa regeringsprogram
De landskapsförbund, kommuner, högskolor, handelskammare och företagarorganisationer som är verksamma i norr föreslår att nästa regering inleder Norra programmet på statsrådsnivå. Programmet stärker Finlands geopolitiska ställning och hållbara tillväxt genom att utnyttja nordligt kunnande, energi, logistik, naturresurser och internationella kontakter samt förbindelser.
Nyckelaktörerna i norr påpekar att det ligger i hela Finlands intresse att utnyttja möjligheterna i norr. Därför föreslår de att man som en del av det framtida regeringsprogrammet ska genomföra ett separat program på statsrådsnivå kallat ”Norra programmet – tillväxt, säkerhet och samarbete”. Programmet skapar ett strategiskt ramverk för målinriktat samarbete mellan Norra Finland, Nordsverige och Nordnorge samt finansierar investeringar med vilka det nordliga området skapar tillväxt och säkerhet för Finland, Europa och världen.
”Blickarna har vänt mot norr. På grund av det ryska anfallskriget och det därpåföljande Nato-medlemskapet, energikrisen och betoningen på försörjningsberedskapen har den geopolitiska strukturen förändrats och området i norr har ökat avsevärt i betydelse”, säger Pauli Harju, Norra Österbottens landskapsdirektör.
Programmets huvudteman har att göra med kompetensutveckling och ‑stärkning, innovativa energilösningar, farledsprojekt och den nya geopolitiska ställningen. Dessutom ska det skrivas in i programmet mål och medel för att kunna bilda permanenta internationella samarbetsstrukturer, angående särskilt landets försvar, säkerhet och försörjningsberedskap och med hänsyn till vikten av det östra gränsområdets vitalitet.
”Att kunna utnyttja möjligheter i det nordliga området kräver investeringar speciellt i kunnande, farleder, initiativ gällande den gröna industrin samt tillgången till arbetskraft”, konstaterar Päivi Laajala, stadsdirektör i Uleåborg.
Sverige och Norge kommer att göra betydande investeringar speciellt i norr under de kommande åren.
”Liksom i grannländerna är stora investeringar på nästan 50 miljarder aktuella också i Norra Finland. Med vårt eget kunnande, vår gröna energi och våra naturresurser kan vi öka effektiviteten i investeringar och bilda en globalt betydelsefull tillväxtzon i norr”, bedömer Liisa Ansala, verkställande direktör för Lapplands handelskammare.
Det vitala norr är ett essentiellt område för Finland i det förändrade geopolitiska läget. Vid eventuella störningar av sjöförbindelserna är de norra farlederna Finlands port västerut. På grund av den nationella försvarsförmågan, försörjningsberedskapen och den hållbara tillväxten måste Finland säkerställa fungerande förbindelser med Nato-allierade i norr samt områdets ekonomiska utveckling.
”Det finns starka garnisoner i norr och en lång landgräns mot Ryssland. Landförbindelsen i norr med de framtida Nato-allierade ökar betydelsen av det nordliga området också ur den nationella försvarssynvinkeln”, linjerar Jari Tolonen, stadsdirektör i Kajana.
Vind- och vattenkraften i norr möjliggör investeringar i grön övergång i Finland och säkerställer vår energitillgång. Det finns betydande mineraltillgångar i området, det ska komma en batterikemikaliefabrik till Karleby och en vätgasledning planeras för Bottenviksbågen.
”Den norra energizonen är ett globalt betydelsefullt område vars innovationer och investeringar möjliggör förverkligandet av Finlands klimatmål och stärker Finlands ställning som föregångare till nordligt kunnande”, konstaterar Stina Mattila, stadsdirektör i Karleby.
Det nordliga området är känt för sitt kunnande. Att påskynda självförsörjning inom energin, utnyttja mineraler i norr hållbart och främja digitalisering samt utveckla 6G-teknik är exempel på nordliga lösningar.
”I det Norra programmet utgör också den arktiska tillhörigheten och mjuka säkerheten de centrala geopolitiska enheterna, kring vilka måste det byggas starka forsknings‑, utvecklings‑, innovations- och kunskapsaktiviteter för att stötta Finlands framgång”, konstaterar Antti Syväjärvi, rektor vid Lapplands universitet.
”Investeringar i kunnandet och sakkunskapen i norr påskyndar vårt lands hållbara tillväxt, export och produktivitet”, säger Jouko Niinimäki, rektor vid Uleåborgs universitet.
Den nordliga naturen är Finlands tillgång och en möjlighet att ytterligare öka turismen, vars styrkor utgörs av den unika naturen, säkerheten, renheten och den friska luften.
”I norr finns det utrymme och kunnande för att kombinera behoven inom naturen, turismen och den gröna industrin”, säger Ulla-Kirsikka Vainio, stadsdirektör i Rovaniemi.
Norra programmet – tillväxt, säkerhet och samarbete
är ett gemensamt initiativ av aktörerna i norr som ett program på statsrådsnivå, som ska skrivas in i nästa regeringsprogram. Programmet stärker Finlands geopolitiska ställning och hållbara tillväxt genom att utnyttja kunnandet och sakkunskaperna, energin, logistiken, naturresurserna och den unika attityden i norr. Programmet på statsrådsnivå behövs då det är fråga om ett mellanstatligt samarbete mellan norra Finland, Sverige och Norge. Att bevara vitaliteten i norra Finland är geopolitiskt viktigt och investeringarna samt energiproduktionen i norr är nationellt betydelsefulla.
Programmet har undertecknats av:
Pauli Harju, Norra Österbottens landskapsdirektör, +358 400 389 152
Pentti Malinen, Kajanalands landskapsdirektör, +358 44 797 0197
Mika Riipi, Lapplands landskapsdirektör, +358 44 767 4200
Jyrki Kaiponen, Mellersta Österbottens landskapsdirektör, +358 40 140 8995
Päivi Laajala, stadsdirektör i Uleåborg, +358 40 180 1168
Ulla-Kirsikka Vainio, stadsdirektör i Rovaniemi, +358 40 625 6535
Stina Mattila, stadsdirektör i Karleby, +358 40 806 8200
Jari Tolonen, stadsdirektör i Kajana, +358 44 710 0303
Leena Mikkola-Riekkinen, stadsdirektör i Brahestad, +358 8 439 3111
Jukka Kujala, stadsdirektör i Torneå, +358 40 132 0403
Matti Ruotsalainen, stadsdirektör i Kemi, +358 16 259 200
Maria Sorvisto, stadsdirektör i Ylivieska, +358 44 429 4210
Jouko Manninen, stadsdirektör i Kuusamo, +358 44 505 4639
Jouko Niinimäki, rektor vid Uleåborgs universitet, +358 46 921 5820
Antti Syväjärvi, rektor vid Lapplands universitet, +358 400 606 244
Heidi Fagerholm, rektor vid Uleåborgs yrkeshögskola, +358 20 611 0200
Riitta Rissanen, rektor vid Lapplands yrkeshögskola, +358 400 293 545
Matti Sarén, rektor vid Kajanas yrkeshögskola, +358 44 710 1600
Kari Ristimäki, rektor vid Centria yrkeshögskola, +358 44 725 0310
Jari Tuovinen, verkställande direktör för Uleåborgs handelskammare, +358 44 313 4505
Liisa Ansala, verkställande direktör för Lapplands handelskammare, +358 44 577 7514
Marjo Kolehmainen, verkställande direktör för Norra Österbottens Företagare, +358 50 527 7288
Anu Tervonen, verkställande direktör för Kajanalands Företagare, +358 44 728 7100
Pirkka Salo, verkställande direktör för Lapplands Företagare, +358 40 039 2139
Mervi Järkkälä, verkställande direktör för Mellersta Österbottens Företagare, +358 500 561 145
Ytterligare uppgifter ges av de undertecknade.
www.oulu.com/pohjoinen-ohjelma
Pohjoinen ohjelma mediassa
- 15.2.2023 | Lapin Kauppakamari | Rajat auki vihreälle siirtymälle – raportti ehdottaa ratkaisuja siirtymän vauhdittamiseen
Lapin Kauppakamarin ja Gaia Consultingin raportin mukaan Pohjoisen alueen investointipotentiaali on yhteensä 160 miljardia euroa, ja on arvioitu, että suurin osa potentiaalista löytyy vihreästä siirtymästä. Raportin mukaan siirtymän etenemistä hidastavat työvoiman riittämättömyys, liikenneinfrastruktuuriin ja sääntelyyn liittyvät pullonkaulat. Ratkaisuksi tarjotaan pohjoisen alueen maarajat ylittävää yhteistyötä. Lue aiheesta lisää Lapin kauppakamarin sivuilta.
- 14.2.2023 | Yrittajat.fi | Yrittäjät: Pohjoisen strateginen merkitys korostuu
- 5.2.2023 | Kaleva | Kysely: Suomalaiset huomioisivat Pohjois-Suomen muuttuneen aseman ja mahdollisuudet hallitusohjelmassa
(artikkeli on tilausmuurin takana)
Pohjoisen Turvallisuusfoorumi 17.2.2023
Puoluepaneelissa käsiteltiin pohjoisen kasvavaa merkitystä Suomen turvallisuudelle ja elinvoimalle. Moderaattorina toimi päätoimittaja Sanna Keskinen, Kaleva Paneeliin osallistuivat: SDP: kansanedustaja Raimo Piirainen, Perussuomalaiset: puoluesihteeri Arto Luukkanen, Kokoomus: varapuheenjohtaja Antti Häkkänen, Keskusta: puheenjohtaja Annika Saarikko, Vihreät: varapuheenjohtaja Hanna Holopainen, Vasemmistoliitto: varapuheenjohtaja Veronika Honkasalo. Katso tallenne oheisesta videoupotuksesta.
Puolueiden puheenjohtajia Oulussa 17.1.2023
Oulussa järjestetyssä Arvoseminaarissa panelisteina olivat puheenjohtajat Li Andersson (vas.), Sari Essayah (kd.), Harry Harkimo (liik.), Maria Ohisalo (vihr.) ja Petteri Orpo (kok.). Arvoseminaarin juonsi Piia-Noora Kauppi. Seminaarissa pohjoinen ohjelma oli vahvasti esillä ja ohjelma sai panelisteilta tukea. Katso koko seminaari oheisesta videoupotksesta,
Pohjoisen Logistiikkafoorumi 2023
Pohjoisen Logistiikkafoorumi 2023 järjestettiin 25. tammikuuta Oulussa. Katso oheisesta linkistä mm. maakuntajohtaja Pauli Harjun, ulkopoliittisen instituutin apulaisjohtaja Samu-Ville Paukkusen ja Barents-suurlähettilään Jari Vilenin puheenvuorot
Puheenvuoroissa käsiteltiin mm. turvallisuus- ja huoltovarmuusteemaan liittyviä näkökulmia ja sitä miten pohjoisen uusi turvallisuuspoliittinen tilanne heijastuu logistiikkaan ja liikenteeseen.
Pohjoisen tulevaisuuskatsaus – Suomen sampo ja portti länteen
- Kuvia Pohjoisen tulevaisuuskatsauksen julkistamistilaisuudesta (avautuu uuteen ikkunaan)
- Lataa tästä Pohjoisen tulevaisuuskatsaus (PDF, 1,2 Mt)
- Lataa tästä Pohjoisen tulevaisuuskatsaus englanniksi: Futures review of the North (PDF 5,4 Mt)
Tiedote: Pohjoisen Suomen tulevaisuuskatsaus — pohjoinen on tärkeä koko Suomen kasvun, huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta
JULKAISTU 3.5.2022
Pohjoisen Suomen kunnat, maakuntaliitot ja kauppakamarit ovat julkistaneet tulevaisuuskatsauksen, joka käsittelee pohjoisen merkitystä, huoltovarmuutta, turvallisuutta ja kasvun mahdollisuuksia.
Perinteisesti ministeriöt ovat julkaisseet vaalikauden lopulla tulevaisuuskatsaukset, näkemykset toimialaansa koskettavista ilmiöistä. Tässä samassa eteenpäin katsovassa hengessä on valmisteltu arvio pohjoisen tulevaisuudesta, jossa näkökulma on Suomen aluetta laajempi. Katsauksen nimi on ”Pohjoisen tulevaisuuskatsaus – Suomen sampo ja portti länteen”.
”Kyseessä ei ole yksityiskohtainen listaus alueen edunvalvonnan tavoitteista tai hankkeista vaan yleinen näkemys niistä vahvuuksista ja kehityskuluista, joita erityisesti valtion taholla olisi perusteltua ottaa huomioon ja hyödyntää koko maan parhaaksi. Kyseessä on keskustelun avaus ja perustelu pohjoisen näkökulman huomioiseksi kansallisessa päätöksenteossa. Katsauksessa kannustetaan myös vahvaan pohjoismaiseen yhteistyöhön usealla strategisella alalla puolustuksesta, huoltovarmuuteen ja työvoiman saatavuuteen”, kertoo Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala.
Ilmastonmuutos haastaa ihmiskuntaa. Korona-aika taas on nostanut esiin uusia, pohjoisen merkitystä korostavia ilmiöitä, kuten etätyön lisääntymisen. Venäjän hyökkäyssota on tuonut vakavaan keskusteluun turvallisuuden, maanpuolustuksen ja huoltovarmuuden tarpeet. Tässä asetelmassa pohjoisen merkitys korostuu. Tulevaisuuskatsauksessa todetaan, että vaikka uhkia on, ovat pohjoisessa olemassa ne vahvuudet, mahdollisuudet ja tekijät, joilla vastataan koko maailman suurimpiin tulevaisuuden haasteisiin.
”Pohjoinen tarvitsee Pohjoisen kasvun toteuttamisohjelman, jonka tarvetta ja tavoitteita perustellaan katsauksessa erittäin hyvin. Pohjois-Suomeen on syntynyt uuden ajan sampoja, joissa jauhetaan kestävällä tavalla luonnonvaroista ja tiedosta varallisuutta ja hyvinvointia. On koko Suomen kilpailukyvylle tärkeää, että pohjoisen kasvun jatkumisen edellytykset turvataan”, sanoo Kajaanin kaupungin kehitysjohtaja Risto Hämäläinen.
Huoltovarmuus, turvallisuus ja saavutettavuus
Katsauksessa perustellaan, miksi pohjoinen on Suomen portti länteen ja kriittisen tärkeä maamme puolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta. Mikäli liikenne Itämerellä estyy tai vaikeutuu, on pohjoinen yhteys elintärkeä Suomen huoltovarmuuden kannalta. Tämä tarkoittaa sujuvaa yhteyttä Ruotsiin ja Norjaan, mutta myös kapasiteetiltaan riittäviä yhteyksiä Suomen sisällä pohjoisen suuntaan. Yhteydet Ruotsiin ja Norjaan tulee varmistaa, tämä on koko pohjolan puolustuksen etu.
Tulevaisuuskatsauksessa ehdotetaan valtiotason keskusteluita Pohjoismaiden välisten infrainvestointien toteuttamiseksi osana varustautumis‑, huoltovarmuus- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Kestäviä kasvuinvestointeja ilmaston ja Suomen hyväksi
”Lapin kauppakamarin aiemmin julkaiseman selvityksen mukaan Pohjois-Euroopan investointipotentiaali yltää 178 miljardiin euroon. Selvityksessä huomioitiin toteutuksessa olevat, vahvistetut ja suunnitteilla oleva investoinnit pääosin vuoteen 2030 saakka. Nämä tulokset vahvistavat kuvaa pohjoisesta teollisten elinkeinojen ja ilmastotavoitteiden veturina”, kertoo Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala.
Tulevaisuuskatsauksessa kannustetaan toteuttamaan kasvuinvestointeja niin ilmaston kuin Suomenkin hyväksi. Lisäksi tuulivoima- ja kaivosinvestointien tarvitsema sujuva luvittaminen ja tieyhteydet tulisi varmistaa.
”Pohjoinen on avain Suomen energiamurroksessa. Tuulivoiman lisääminen ja korkeaan osaamiseen perustuvat vetyaloitteet auttavat meitä irtautumaan fossiilisista polttoaineista”, painottaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju.
Tulevaisuuskatsauksessa arvioidaan, että teollista tuotantoa olisi järkevää sijoittaa lähelle energiantuotantoa, jotta vältämme energian siirrossa tapahtuvaa hävikkiä ja vähennämme siirtoon liittyviä investointeja. Puhdasta energiaa tulisi käyttää Suomessa korkean jalostusarvon tuotteiden valmistamiseen sen sijaan että myymme arvokkaan vihreän energian ulkomaille.
Työ ja tekijät
Pohjoisessa on hyvä elää ja töitä tarjolla myös kansainvälisille osaajille. Pohjoisen jätti-investoinnit tarvitsevat työvoimaa ja elämäntapojen murros saa ihmisiä muuttamaan. Siksi halutaan varmistaa eri alueiden ulkomaisen työvoiman rekrytointipalvelujen jatkuvuus.
Tulevaisuuskatsauksessa todetaan, että työvoiman saatavuuden lisäämiseksi tulee käynnistää pohjoisen rekrytointi- ja markkinointiohjelma yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa. Perämerenkaarelle tulee luoda aidosti yksi työskentelyalue kasvun mahdollistamiseksi.
Aluekehittämisessä tulee siirtyä alueiden vahvuuksiin perustuvaan innovaatiopolitiikkaan. Innovaatiopolitiikan keskiössä pitää olla koulutuksen ja erityisesti korkeakoulutuksen rahoituksen lisääminen ja T&K panostuksen kasvattaminen sekä korkeakoulutuksen alueellisen vaikuttavuuden lisääminen. Tämä toteuttaa parhaiten tasapainoista alueellista kehittämistä koko Suomessa.
Tulevaisuuskatsauksessa esitetään muun muassa energiaverokannusteita, työvoiman verokannusteita ja muita yritystukia pohjoiseen niin, että Pohjois-Suomen mittavat investoinnit toteutuvat.
Lisätiedot:
Jari Tolonen, Kajaanin kaupunginjohtaja
Matti Ruotsalainen, Kemin kaupunginjohtaja
Jouko Manninen, Kuusamon kaupunginjohtaja
Päivi Laajala, Oulun kaupunginjohtaja
Leena Mikkola-Riekkinen, Raahen kaupunginjohtaja
Ulla-Kirsikka Vainio, Rovaniemen kaupunginjohtaja
Jukka Kujala, Tornion kaupunginjohtaja
Pentti Malinen, Kainuun maakuntajohtaja
Mika Riipi, Lapin maakuntajohtaja
Pauli Harju, Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja
Liisa Ansala, Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja
Jari Tuovinen, Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja
Pohjoisen kaupunginjohtajat, maakuntajohtajat ja kauppakamarien toimitusjohtajat julkaisevat yhdessä Pohjoisen tulevaisuuskatsauksen. Nimi viittaa perinteeseen, jossa ministeriöt valmistelevat tulevaisuuskatsauksia vaaleja edeltävänä keväänä yhteiskunnan tulevia suuntaviivoja hahmottaakseen.
Kun puhumme pohjoisesta, puhumme Suomessa Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnista. Mutta puhumme myös alueista maamme rajojen ulkopuolella. Vaikka välillämme olevat rajat ovat niin käytännöllisiltä kuin poliittisilta vaikutuksiltaan vaihtelevia — EU-maiden Suomen ja Ruotsin välisestä rajasta EU:n ja Venäjän pisimpään maarajaan — pidämme ensiarvoisen tärkeänä nähdä näiden rajojen yli. Pohjoisen tulevaisuuskatsauksen pääviesti on, että pohjoinen Suomi tuottaa tulevaisuudessakin hyvinvointia ja elinvoimaa paitsi Suomessa ja suomalaisille, myös laajemmin. Vaikka uhkia on, ovat pohjoisessa olemassa ne vahvuudet, mahdollisuudet ja tekijät, joilla vastataan koko maailman suurimpiin tulevaisuuden haasteisiin. Tuomme tulevaisuuskatsauksessamme esille perusteluita tälle väitteelle.