Kier­rok­sia kas­vuun kan­sain­vä­li­syy­des­tä – ”Suo­mi on kovaa valuut­taa”

Suo­mi tar­vit­see kan­sain­vä­li­syyt­tä. Kan­sain­vä­li­sen rek­ry­toin­nin tai­toa ei tar­vit­se ope­tel­la yksin. Inter­na­tio­nal House Oulu jär­jes­ti hel­mi­kuun alus­sa kan­sain­vä­li­sem­pään työ­elä­mään luot­saa­van semi­naa­rin, jos­sa muun muas­sa Riku Ran­ta­la ker­toi havain­to­jaan moni­muo­toi­ses­ta toi­min­taym­pä­ris­tös­tä.

Moni­kult­tuu­ri­sen työyh­tei­sön hyö­ty­jä tun­nis­te­taan pal­jon – yri­tyk­sen kie­li­va­li­koi­ma vah­vis­tuu ja moni­kult­tuu­ri­nen yhteis­työ laa­jen­taa näke­myk­siä. Vai­ku­tuk­set luo­vuu­teen ja yri­tyk­sen menes­tyk­seen tun­nis­taa myös Fin­ger­sof­tin hen­ki­lös­tö­pääl­lik­kö Eli­na Yrt­tia­ho. Kun digi­pe­lien pelaa­jat ovat eri puo­lil­ta maa­il­maa, yri­tyk­sen työn­te­ki­jöi­den on hyvä edus­taa moni­puo­li­ses­ti eri kult­tuu­re­ja.

Kan­sain­vä­li­syyt­tä voi hakea rek­ry­toi­mal­la osaa­jia ulko­mail­ta, mut­ta kan­sain­vä­lis­tä työyh­tei­söä voi raken­taa myös rek­ry­toi­mal­la pai­kal­li­ses­ti. Oulun alu­eel­la on laa­ja tar­jon­ta kan­sain­vä­li­sis­tä työn­te­ki­jöis­tä. Alu­eel­ta löy­tyy kor­kea­kou­lu­tet­tu­ja osaa­jia asian­tun­ti­ja­työ­hön sekä teki­jöi­tä teh­tä­viin, jois­sa pär­jää rajoit­tu­neem­mal­la­kin kie­li­tai­dol­la.

– Ensim­mäi­nen askel koh­ti kan­sain­vä­lis­tä työyh­tei­söä on työ­kie­len muut­ta­mi­nen englan­nik­si. Niin työ­kie­len kuin kult­tuu­rin muu­tos­ta sii­vit­tää myön­tei­nen kat­se koh­ti kan­sain­vä­li­syyt­tä, Eli­na tote­aa.

UKI ark­ki­teh­tien moni­kan­sal­li­ses­sa työyh­tei­sös­sä työs­ken­te­le­vä Tama­ra Louis sanoo, että vas­tuul­li­set roo­lit pro­jek­teis­sa ja viran­omai­syh­teyk­sis­sä hoi­tu­vat suju­vas­ti myös englan­nik­si. Hän ajat­te­lee, että kan­sain­vä­li­syys tukee osal­lis­tu­mis­ta kan­sain­vä­li­siin pro­jek­tei­hin. Tänä päi­vä­nä on tilan­tei­ta, jois­sa asiak­kaat­kaan eivät puhu suo­mea.

Tama­ra Louis, Johan­na Kar­ju­la ja Eli­na Yrt­tia­ho.

Suo­mi tar­vit­see moni­muo­toi­suut­ta

Vaik­ka Suo­men sano­taan ole­van vähi­ten epä­on­nis­tu­nut val­tio ja kan­san ole­van maa­il­man onnel­li­sin­ta, Riku Ran­ta­lan mukaan Suo­mel­la on pet­rat­ta­vaa moni­muo­toi­suu­des­sa.

– Paras tulos syn­tyy, kun teke­mäs­sä on ihmi­siä eri­lai­sis­ta taus­tois­ta ja koke­mus­pe­ris­tä. Moni­muo­toi­ses­sa ympä­ris­tös­sä jou­tuu perus­te­le­maan näke­myk­sen­sä parem­min, jol­loin pää­tök­sen­te­ko on laa­duk­kaam­paa, kuvai­lee Ran­ta­la moni­muo­toi­suu­den etu­ja.

Doc­ven­tu­res- ja Mad­ven­tu­res-sar­jois­ta tutun toimittaja–tuottajan mukaan kan­sain­vä­lis­ty­mi­nen vaa­tii roh­keut­ta ja epä­on­nis­tu­mi­sen mah­dol­li­suus pitää sal­lia. Ihmi­sen mie­len sano­taan raken­ta­van maa­il­man vah­vim­mat van­ki­lat. Ran­ta­la ohjaa ravis­te­le­maan omia aja­tuk­sia, jot­ta sel­vi­ää, mihin todel­li­suu­des­sa pys­tyy. Suo­mi on tur­val­li­nen paik­ka yrit­tää ver­rat­tu­na moneen muu­hun maa­han.

Sal­la Hir­vo­nen, Riku Ran­ta­la ja Riku­pek­ka Lei­no­nen.

Suo­men mai­ne työ­mark­ki­noil­la

– Suo­mi vai­kut­taa ole­van kovaa valuut­taa kan­sain­vä­lis­ten osaa­jien kes­kuu­des­sa, poh­tii Eli­na Yrt­tia­ho.

Pane­lis­tien mukaan posi­tii­vi­nen mai­ne raken­tuu muun muas­sa tur­val­li­suu­des­ta, rau­hal­li­suu­des­ta ja puh­tau­des­ta. Työ­elä­män jous­ta­vuus näh­dään myös iso­na etu­na. Kan­sain­vä­li­set opis­ke­li­jat halua­vat usein jää­dä Suo­meen raken­ta­maan työ­uran lisäk­si elä­män arkea ja per­het­tä.

– Suo­ma­lai­ses­sa työ­elä­mäs­sä myön­teis­tä on myös tasa-arvoi­suus ja mata­lat hie­rar­kiat, sanoo Tama­ra Louis.

Työ­nan­ta­jan kan­nat­taa kui­ten­kin pereh­tyä ennak­koon ulko­mail­ta Suo­meen tule­van työn­te­ki­jän maa­han tule­mi­seen liit­ty­vään pro­ses­siin. Apua kan­nat­taa antaa käy­tän­nös­sä esi­mer­kik­si viras­tois­sa tapah­tu­vaan asioin­tiin. Lisäk­si on hyvä tukea suo­men kie­len oppi­mis­ta, sil­lä se ede­saut­taa integroi­tu­mis­ta suo­ma­lai­seen yhteis­kun­taan.

– Hel­po­tam­me kan­sain­vä­lis­tä rek­ry­toin­tia ohjaa­mal­la eri­lai­sia työ­ko­kei­lu­ja, joi­den tavoit­tee­na on työl­lis­ty­mi­nen. Voim­me olla muka­na työ­haas­tat­te­luis­sa ja tapaa­mi­sis­sa sekä työs­sä alkuun pää­se­mi­ses­sä, kuvai­lee asia­kas­oh­jaus- ja yri­ty­syh­teis­työ­koor­di­naat­to­ri Johan­na Kar­ju­la Oulun Osaa­mis­kes­kuk­sen kaut­ta saa­ta­vaa avus­tus­ta.

IH Oulu tukee rek­ry­toin­tia

Inter­na­tio­nal House Oulun koko­aa yhteen kan­sain­vä­li­sen työ­elä­män koh­de­ryh­mil­le tär­kei­tä pal­ve­lu­ja. Työ­nan­ta­jil­le ja yri­tyk­sil­le löy­tyy tukea rek­ry­toin­nin kan­sain­vä­lis­tä­mi­seen toi­mia­la­koh­tai­sen osaa­ja­hou­kut­te­lun, rek­ry­toin­nin val­men­nuk­sien ja eri­lais­ten info­ti­lai­suuk­sien muo­dos­sa.

IH Oulu jär­jes­tää muun muas­sa yri­tys­vie­rai­lu­ja ja voi aut­taa sopi­van kan­sain­vä­li­sen työn­te­ki­jän löy­tä­mi­ses­sä omien ver­kos­to­jen­sa kaut­ta.

– Kan­nus­tam­me rek­ry­toi­maan kan­sain­vä­li­siä osaa­jia ava­ra­kat­sei­ses­ti, sil­lä hei­tä on Oulun alu­eel­la pal­jon ja moni heis­tä haluai­si työl­lis­tyä. Busi­ness Fin­lan­din kaut­ta voi saa­da myös rahoi­tus­ta kan­sain­vä­li­seen rek­ry­toin­tiin, ker­too asian­tun­ti­ja Sal­la Hir­vo­nen Inter­na­tio­nal House Oulus­ta.

Inter­na­tio­nal House Oulu jär­jes­ti Busi­ness­A­se­mal­la 6. hel­mi­kuu­ta kan­sain­vä­li­sem­pään työ­elä­mään luot­saa­van semi­naa­rin, jos­sa key­no­te-puhu­ja­na oli toimittaja–tuottaja Riku Ran­ta­la. Kan­sain­vä­li­syy­des­tä kas­vuun ‑semi­naa­rin panee­li­kes­kus­te­lua ohja­si Business­Oulun yri­ty­syh­teis­työn asian­tun­ti­ja Sari Kaup­pi­la ja sii­hen osal­lis­tui­vat ark­ki­teh­ti­suun­nit­te­li­ja Tama­ra Louis UKI Ark­ki­teh­deil­tä, hen­ki­lös­tö­pääl­lik­kö Eli­na Yrt­tia­ho Fin­ger­sof­til­ta sekä asia­kas­oh­jaus- ja yri­ty­syh­teis­työ­koor­di­naat­to­ri Johan­na Kar­ju­la Oulun osaa­mis­kes­kuk­sel­ta. Inter­na­tio­nal House Oulun pal­ve­luis­ta yri­tyk­sil­le ker­toi asian­tun­ti­ja Sal­la Hir­vo­nen.

Teks­ti: Johan­na Suu­ta­ri
Kuvat: Anna­kai­sa Vää­rä­nie­mi