”Tun­sin ole­va­ni kes­kel­lä satua” – bra­si­lia­lai­nen Débo­ra arvos­taa Oulun kau­pun­ki­luon­toa

Débo­ra Oli­vei­ra, 34, on kotoi­sin Bra­si­lian suu­rim­mas­ta kau­pun­gis­ta São Pau­los­ta. Täl­lä het­kel­lä hän opis­ke­lee Oulun yli­opis­tos­sa englan­nin­kie­li­ses­sä Educa­tion and Glo­ba­li­sa­tion ‑mais­te­rioh­jel­mas­sa. Aiem­min hän on opis­kel­lut kiel­ten ja kir­jal­li­suu­den opet­ta­jak­si sekä kult­tuu­rin ja kou­lu­tuk­sen jat­ko­tut­kin­non.

Oulu Talent Hub haas­tat­te­li Oli­vei­raa asu­mi­ses­ta ja työs­ken­te­le­mi­ses­tä Oulus­sa.

Miten pää­dyit muut­ta­maan Suo­meen?

Olen aina halun­nut teh­dä mais­te­rin­tut­kin­non ulko­mail­la, joten etsin sopi­via opis­ke­lu­paik­ko­ja englan­nin­kie­li­sis­tä mais­ta ja pai­kois­ta, jot­ka tar­joa­vat opin­to­ja englan­nik­si. Suo­mi on kuu­lui­sa kou­lu­tuk­sen laa­dus­ta, joten kat­soin Stu­dyin­fo-verk­ko­si­vuil­ta, min­kä­lai­sia kou­lu­tus­oh­jel­mia on tar­jol­la. Kun tör­mä­sin EdGlo-ohjel­maan (Educa­tion and Glo­ba­li­sa­tion), pää­tin hakea, kos­ka sii­nä yhdis­tyi kaik­ki, mitä halusin opis­kel­la.

Sain myös sti­pen­din, ja opis­ke­li­ja-asu­mi­nen ja elin­kus­tan­nuk­set ovat Suo­mes­sa mata­lam­mat kuin muis­sa Euroo­pan mais­sa, jois­ta kou­lu­tus­oh­jel­mia kat­soin. Suo­ma­lai­sil­la opis­ke­li­joil­la on monen­lai­sia etu­ja: alen­nus­ta saa mel­kein joka pai­kas­ta, esi­mer­kik­si ravin­to­la­ruu­as­ta ja junal­la mat­kus­ta­mi­ses­ta.

Innos­tuin myös aja­tuk­ses­ta, että oppi­sin uuden kie­len. Kiel­ten oppi­mi­nen on into­hi­mo­ni, ja suo­mi on seit­se­mäs kie­li, jota opis­ke­len. Äidin­kie­le­ni por­tu­ga­lin lisäk­si puhun englan­tia ja espan­jaa. Olen myös opis­kel­lut sak­saa, rans­kaa ja ara­bi­aa.

Olen ollut tääl­lä nyt seit­se­män kuu­kaut­ta. Ennen kuin aloi­tin opin­to­ni, en ollut kos­kaan käy­nyt Suo­mes­sa. Oulu oli ensi­kos­ke­tuk­se­ni maa­han. Vaik­ka len­sin Bra­si­lias­ta Hel­sin­kiin, en käy­nyt muu­al­la kuin len­to­ken­täl­lä, ennen kuin hyp­pä­sin yöju­naan, joka toi minut tän­ne.

Mitä pidät Oulus­ta?

Junas­sa ete­läs­tä poh­joi­seen olin yllät­ty­nyt met­sä­mai­se­mas­ta, joka kes­ti koko mat­kan ajan. Ensim­mäi­si­nä päi­vi­nä­ni Oulus­sa panin mer­kil­le, että kau­pun­ki on rau­hal­li­nen ja hil­jai­nen. Luon­non­mai­se­maa näkyy joka puo­lel­la.

Kun tulee São Pau­lon kal­tai­ses­ta suur­kau­pun­gis­ta, menee het­ki tot­tua rau­hal­li­suu­teen. Ensim­mäi­sil­lä käve­ly­len­keil­lä­ni kau­pun­gis­sa tun­sin ole­va­ni kes­kel­lä satua, kos­ka kaik­kial­la oli vesis­tö­jä ja veh­reyt­tä. Kun bon­ga­sin kär­päs­sie­niä ja näin jänis­ten juok­se­van yös­sä, tun­tui aivan sadul­ta.

Asun opis­ke­li­jayk­siös­sä aivan kau­pun­gin kes­kus­tan lähel­lä. Tyk­kään asua kes­kei­sel­lä alu­eel­la ja naa­pu­rus­to­ni on muka­vaa seu­tua: koti­ka­tu­ni on meren lähel­lä ja suo­raan edes­sä on Hol­li­ha­ka, yksi Oulun suu­rim­mis­ta puis­tois­ta.

Ihmi­set ovat äärim­mäi­sen koh­te­liai­ta. Tyk­kään, kun kaik­ki ter­veh­ti­vät, kun läh­den vaik­ka­pa kau­pas­ta. Elä­mä tääl­lä on yksin­ker­tais­ta ja asiat suju­vat. On haus­ka näh­dä ihmis­ten pyö­räi­le­vän – jopa van­ho­jen ihmis­ten – ja käy­vän ilta­kä­ve­lyil­lä.

Suu­rin kult­tuu­ri­sok­ki oli Oulun bus­sie­ti­ket­ti. Kun ihmi­set odot­ta­vat bus­si­py­sä­kil­lä tai etsi­vät vapaa­ta paik­kaa bus­sis­ta, he pitä­vät toi­siin­sa tie­tyn etäi­syy­den. São Pau­los­sa on niin ruuh­kais­ta, ettei siel­lä voi vali­ta istu­ma­paik­kaan­sa. Väli­mat­kat­kin ovat niin pit­kiä, ettei mat­ko­ja jak­sai­si seis­tä. Oulus­sa on päin­vas­toin: ihmi­set vält­te­le­vät istu­mas­ta tois­ten­sa vie­reen, jos eivät ole tut­tu­ja kes­ke­nään.

Mitä teet vapaa-ajal­la­si?

Opin­to­je­ni ohel­la työs­ken­te­len vies­tin­tä­har­joit­te­li­ja­na Business­Oulussa Oulu Talent Hub ‑hank­kees­sa. Olen Punai­sen Ris­tin vapaa­eh­toi­se­na aut­ta­mas­sa kau­pun­kiin saa­pu­via ukrai­na­lais­pa­ko­lai­sia. Bra­si­lias­sa olin muka­na jär­jes­tös­sä, jon­ka toi­min­ta liit­tyi maa­han­muut­ta­jiin ja tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­hin, joten on hie­noa saa­da jat­kaa saman­kal­tais­ta työ­tä tääl­lä.

Vaik­ka Oulu on rau­hal­li­nen kau­pun­ki, täy­tyy myön­tää, että olen ollut tääl­lä kii­rei­nen. Yri­tän naut­tia kau­pun­gis­ta niin pal­jon kuin pys­tyn. Tyk­kään olla opis­ke­lu­ka­ve­rei­de­ni kans­sa ja tutus­tua uusiin paik­koi­hin. Käym­me tulis­te­le­mas­sa ja sau­no­mas­sa tai menem­me Nal­li­ka­riin.

Oulu kas­vaa. Käyn­nis­sä on monia hank­kei­ta, joil­la täh­dä­tään kau­pun­gin kas­vuun ja joka puo­lel­la on raken­nus­työ­mai­ta. Oulu tar­jo­aa pal­jon mah­dol­li­suuk­sia. Viih­dyn tääl­lä niin hyvin, että olen har­kin­nut jat­ka­va­ni toh­to­rio­pin­toi­hin.

Miten suo­ma­lai­seen elä­män­ta­paan pää­see sisään?
Ennen kuin saa­puu Suo­meen, kan­nat­taa ottaa sel­vää, min­kä­lais­ta elä­mä tääl­lä on. Netis­sä ja sosi­aa­li­ses­sa medias­sa on pal­jon tie­toa tar­jol­la, esi­mer­kik­si sel­lai­sil­la sivus­toil­la kuin This is Fin­land, Stu­dy in Fin­land, Busi­ness Fin­land ja Suo­men suur­lä­he­tys­tö.

Kun on pääs­syt tän­ne ja halu­aa integroi­tua, kan­nat­taa tutus­tua mah­dol­li­sim­man moniin paik­koi­hin ja ottaa sel­vää, mitä kau­pun­ki tar­jo­aa asuk­kail­leen. On hyvä hank­kia jokin har­ras­tus ja osal­lis­tua tapah­tu­miin, niin tutus­tuu ihmi­siin. Kos­kaan ei tie­dä, min­kä­lai­sia mah­dol­li­suuk­sia tulee eteen – ver­kos­tois­ta on aina hyö­tyä!

Jos haluat työ­har­joit­te­luun, kan­nat­taa seu­ra­ta Oulun sosi­aa­li­sen median kana­via (Oulun kau­pun­ki, Business­Oulu, Vil­la Vic­tor, Visit Oulu jne.). Jos opis­ke­let yli­opis­tos­sa, monia tapah­tu­mia on myös siel­lä.

Kult­tuu­ri­sok­ke­ja voi tul­la vas­taan riip­puen sii­tä, mis­tä maas­ta on kotoi­sin, mut­ta ei mitään sel­lais­ta, mis­tä ei sel­viäi­si. Minä esi­mer­kik­si olen puhe­lias ihmi­nen, kuten bra­si­lia­lai­set ovat. Kun tulin Suo­meen, huo­ma­sin, että suo­ma­lai­set eivät puhu kovaan ääneen; he ovat mie­luum­min hil­jaa. Nyt opet­te­len itse­kin ole­maan hil­jai­suu­des­sa.

On iha­na asua kau­pun­gis­sa, jos­sa voi sil­loin täl­löin näh­dä revon­tu­lien tans­si­van tai­vaal­la. Olen aina halun­nut näh­dä revon­tu­lia ja tähän men­nes­sä olen näh­nyt nii­tä jo kol­me ker­taa. On hie­noa, että revon­tu­let ovat aivan nur­kan taka­na – tai pikem­min­kin suo­raan tai­vaal­la.

Artik­ke­li on jul­kais­tu ensim­mäi­sen ker­ran oulutalenthub.fissä.

Oulu Talent Hub

• Oulu Talent Hub (OTH) edis­tää kan­sain­vä­lis­tä rek­ry­toin­tia Oulun seu­dul­la.
• Kan­sain­vä­li­sil­le osaa­jil­le OTH tar­jo­aa esi­mer­kik­si kon­tak­te­ja pai­kal­li­siin yri­tyk­siin, match­ma­king-tilai­suuk­sia, info­ti­lai­suuk­sia, yri­tys­vie­rai­lu­ja sekä har­joit­te­luoh­jel­mia ja ura­neu­von­taa tan­dem-peri­aat­teel­la. Kan­sain­vä­li­sil­lä osaa­jil­la tar­koi­te­taan kan­sain­vä­li­siä asian­tun­ti­joi­ta, työn­te­ki­jöi­tä, tut­ki­joi­ta ja opis­ke­li­joi­ta.
• OTH:n tavoit­tee­na on lisä­tä kan­sain­vä­lis­ten osaa­jien työl­lis­ty­mis­tä Oulun seu­dun yri­tyk­siin ja ava­ta työl­lis­ty­mis­pol­ku­ja kan­sain­vä­li­sil­le osaa­jil­le.
• Hank­keen toteu­tuk­ses­ta vas­taa­vat Business­Oulu, Oulun kaup­pa­ka­ma­ri, Oulun yli­opis­to, Oulun ammat­ti­kor­kea­kou­lu ja OSAO.
• Han­ket­ta rahoit­taa Euroo­pan sosi­aa­li­ra­has­to ESR.
• Lue lisää Oulu Talent Hubis­ta osoit­tees­sa oulutalenthub.fi.

Sinua saat­taa kiin­nos­taa myös nämä jutut

Shar­min Farah tun­tee oppi­neen­sa ”sisua” Oulus­sa

Oulun pyö­räi­ly­kult­tuu­ri oli aluk­si jär­ky­tys, mut­ta nyt Tama­ra Louis pyö­räi­lee kaik­kial­le

Ark­ki­teh­ti Doris Yue uskoo, että Oulus­sa unel­mat voi­vat toteu­tua