Ilmian­not

Oulun mur­re kul­kee muka­na maa­il­mal­la

“Oulun seu­dul­ta kotoi­sin ole­va­na oli kiva lukea Oulun mur­teen ymmär­tä­mi­sop­paas­ta mur­teel­la kir­joi­tet­tua teks­tiä, kun asui muu­al­la Suo­mes­sa eikä mur­ret­ta pääs­syt kuu­le­maan. Sii­tä tuli joten­kin kotoi­sa olo. Sit­tem­min olen muut­ta­nut takai­sin Ouluun.“ 

Posi­tii­vi­sen anar­kian ilmian­non koh­tee­na on täl­lä ker­taa Oulun mur­teen ymmär­tä­mi­so­pas ‑ryh­mä Face­boo­kis­sa. Ryh­mäs­sä on sekä uusia että enti­siä oulu­lai­sia, jot­ka halua­vat pysyä kiin­ni mur­tees­sa kes­kus­te­le­mal­la tai kysy­mäl­lä jotain mur­re­sa­nois­ta. Voi­pa joku saa­da ryh­mäs­tä myös ins­pi­raa­tio­ta, vaik­ka käsi­töi­hin (kuva: Tuu­la Sark­ki­nen). 

“Posi­tii­vis­ta anar­ki­aa ryh­mäs­sä on se, että ulko-oulu­lai­set­kin halua­vat pysyä Oulus­sa kiin­ni. Se ker­too vah­vas­ta koti­seu­tu­rak­kau­des­ta, vaik­ka asui­si muu­al­la”, ker­too toi­nen ryh­män yllä­pi­tä­jis­tä Tei­ja Ruo­ka­mo.

Tei­jan koke­muk­sen mukaan oulu­lai­sis­ta sanois­ta eni­ten ihme­tys­tä herät­tää sana “pah­ki”. Se on vähem­män tun­net­tu ilmai­su­ta­pa monis­sa muis­sa mur­teis­sa. “Pah­ki on erin­omai­nen oulu­lai­nen sana.”, Tei­ja sum­maa.

Eläi­met saa­vat apua vapaa­eh­tois­ten voi­min

“Pai­kal­li­nen eläin­suo­je­lu­yh­dis­tys, joka pyö­rii puh­taas­ti tal­koo­hen­gel­lä. Muka­na on todel­la monia ihmi­siä, jot­ka aut­ta­vat sydä­men­sä hyvyy­des­tä apua tar­vit­se­via eläi­miä!”  

Näil­lä saa­te­sa­noil­la ilmian­net­tiin Poh­jois-Poh­jan­maan hylät­ty­jen pie­ne­läin­ten tuki- ja sijais­ko­tiyh­dis­tys Popo­pet ry. Pää­asial­li­se­na toi­min­ta-alu­ee­na yhdis­tyk­sel­lä on Oulun alue, ja toi­min­ta pyö­rii jäsen­ten, vapaa­eh­tois­ten ja lah­joit­ta­jien voi­min.

Vapaa­eh­tois­työ kes­kit­tyy eri­tyi­ses­ti kis­so­jen aut­ta­mi­seen: hylä­tyil­le kotien etsi­mi­seen, kar­ku­lais­ten lou­kut­ta­mi­seen ja vil­liin­ty­nei­den popu­laa­tioi­den kas­vun ehkäi­syyn. Lou­ku­tus ei ole aina help­poa. Inke­ri Jänt­ti Popo­pe­til­tä ker­too esi­mer­kik­si tapauk­ses­ta, jos­sa kis­sae­moa jou­dut­tiin seu­raa­maan GPS-pan­nal­la, jot­ta sen pen­tue saa­tiin pai­kan­net­tua met­säs­tä. 

“Se yllät­tää aina posi­tii­vi­ses­ti, miten pal­jon oulu­lai­set ovat val­mii­ta teke­mään täy­sin vie­raan eläi­men puo­les­ta”, Inke­ri sum­maa.

Oulu­lai­set opis­ke­li­jat halua­vat olla maa­il­man onnel­li­sim­pia

Vii­me syk­sy­nä Oulun yli­opis­tos­sa on voi­nut osal­lis­tua ainut­laa­tui­sel­le Maa­il­man onnel­li­sin opis­ke­li­ja ‑kurs­sil­le. Kurs­si jär­jes­tet­tiin aja­tuk­sel­la ”opis­ke­li­joi­den toi­mes­ta opis­ke­li­joil­le”, ker­to­vat Oulun yli­opis­ton kaup­pa­kor­kea­kou­lun opis­ke­li­jat Hen­riet­ta Kar­ja­lai­nen ja Lot­ta Lei­no­nen, jot­ka ovat kurs­sin taka­na. 

Kurs­sin idea­na oli pitää ään­tä itse­tun­te­muk­sen ja itsen­sä joh­ta­mi­sen tär­key­des­tä opis­ke­lu­hy­vin­voin­nin kan­nal­ta. Kurs­sis­ta sai pait­si tär­kei­tä tai­to­ja oman hyvin­voin­nin edis­tä­mi­seen, myös opin­to­pis­tei­tä opin­to­jen edis­tä­mi­seen. 

“Yhteis­kun­nas­sam­me tulee koko ajan vas­taan uusia haas­tei­ta ja pai­nei­ta. On hyvä muis­taa, että onnel­li­sek­si opis­ke­li­jak­si tai ihmi­sek­si ei tul­la het­kes­sä, vaan pie­nin aske­lin”, Lot­ta ja Hen­riet­ta poh­ti­vat.

Pol­ku­pyö­rän osat muut­tu­vat romuis­ta koruik­si Reman­ke­lis­sa

Pyö­räi­ly on useim­mil­le oulu­lai­sil­le arki­päi­vää niin työ- tai kou­lu­mat­ko­jen tait­ta­mi­ses­sa kuin kun­toi­lu­mie­les­sä­kin. Ahke­ra­na maas­to­pyö­räi­li­jä­nä oulu­lai­nen visu­aa­li­nen suun­nit­te­li­ja Anne Klee­mo­la kek­si käyt­tää romuk­si pää­ty­viä pol­ku­pyö­rän osia koru­jen val­mis­tuk­seen.

Annen käsis­sä pol­ku­pyö­rien sisä­ku­meis­ta ja ket­juis­ta syn­tyy enim­mäk­seen kor­va­ko­ru­ja, mut­ta myös ran­ne­ko­ru­ja, ruset­te­ja ja kau­la­ko­ru­ja. Aiheet korui­hin tule­vat luon­nos­ta ja luon­no­nil­miöis­tä.

Reman­ke­li­Ko­run taus­tal­la on aja­tus sii­tä, että “romun” elä­mää voi jat­kaa, kun käyt­tää mie­li­ku­vi­tus­ta. Myös kier­rä­tys­tuot­tein voi kau­nis­tua ja komis­tua, Anne sum­maa.

Oulun pie­nin tai­de­gal­le­ria

“Nuo­ri tai­tei­li­ja Ceci­lia Ait­to­la on teh­nyt pie­nen tai­de­gal­le­rian Hal­li­tus­ka­dun ja Tori­ka­dun kul­mas­sa ole­van raken­nuk­sen ulko­sei­näs­sä ole­vaan syven­nyk­seen. Gal­le­rian hän on nimen­nyt Kolo­gal­le­riak­si. Kolos­sa on vaih­tu­via pie­niä pat­sai­ta, hah­mo­ja, jot­ka Ceci­lia on teh­nyt luon­non­ma­te­ri­aa­leis­ta. Tämä on mie­les­tä­ni aito ja oikea kult­tuu­ri­te­ko, joka tuo mit­ta­van mää­rän iloa oulu­lai­sil­le. Minä kur­kis­tan aina ohi­kul­kies­sa­ni, onko Kolo­gal­le­ri­aan tul­lut uusi teos.”

Seik­ku­lin salon­ki

“Län­si­tuu­len päi­vä­ko­dil­la meil­lä on lai­tos­huol­ta­ja, moni­toi­mi­nai­nen Seik­ku­li, Sei­ja Sää­vä­lä. Hän on perus­ta­nut päi­vä­ko­dil­le “Seik­ku­lin salon­gin”, johon lap­set pää­se­vät kam­paa­moon tai kyn­sien lak­kauk­seen täy­tet­ty­ään ensin lupa­la­pun koto­na. Sin­ne jono­te­taan ja asiak­kai­ta riit­tää!”

Pas­ka kau­pun­ni ‑neu­le

“Luin jos­ta­kin, että legen­daa­ri­nen Pas­ka kau­pun­ni ‑graf­fi­ti tulee katoa­maan Oulun kau­pun­ki­ku­vas­ta. Se on ollut sii­nä niin kau­an kuin muis­tan. Sain aja­tuk­sen ikuis­taa slo­ga­nin neu­lee­seen. Tein neu­leen ohjei­neen hel­mi­kuus­sa ja jul­kai­sin sen omal­la Face­book-sivul­la­ni sekä Ravel­rys­sä kevään aika­na.

Olen pitä­nyt pai­taa­ni kaik­kial­la pait­si töis­sä ja sau­nas­sa. Haus­kin sat­tu­mus oli, kun satuin pai­ta pääl­lä­ni Rokual­le yhtä aikaa uuden alue­val­tuus­ton kans­sa ja sain kan­nus­ta­vaa palau­tet­ta iso­ken­käi­sil­tä.

Neu­leoh­jee­ni löy­tyy nyt myös tääl­tä. Sitä saa vapaas­ti jakaa – ja neu­loa. Oli­si­han se pähi­ää tör­mä­tä jos­kus kau­pun­gil­la itse suun­nit­te­le­maan­sa vil­la­pai­taan!”

Lataa PDF-ohje