Täy­den kym­pin työn­te­ki­jöi­tä Filip­pii­neil­tä

Ravin­to­la-ala on monin tavoin näky­vä toi­mi­kent­tä, johon hei­jas­tuu esi­mer­kik­si vaih­te­lut kan­sa­lais­ten osto­voi­mas­sa ja laa­jem­mat ilmiöt kuten koro­nan ja Venä­jän hyök­käys­so­dan seu­rauk­set. Vaik­ka vuo­si­na 2018–2022 ravin­to­lay­ri­tys­ten mää­rä oli hie­noi­ses­sa nousus­sa, on ensim­mäi­set työ­voi­ma­pu­lan ja alan hou­kut­te­le­vuu­den las­kun mer­kit olleet havait­ta­vis­sa jo ennen kan­sain­vä­lis­ten ilmiöi­den vai­ku­tuk­sia.

– MaRa ry:n teke­mien kar­toi­tus­ten mukaan mei­dän alam­me hou­kut­te­le­vuus oli hii­pu­mas­sa jo vuo­sia sit­ten. Tämä näkyi esi­mer­kik­si alal­le hakeu­tu­vien opis­ke­li­joi­den mää­ris­sä ja vai­keu­te­na löy­tää ammat­ti­tai­tois­ta hen­ki­lö­kun­taa. Tilan­teen kor­jaa­mi­sek­si perus­tet­tiin alu­eel­li­sia veto­voi­ma­työ­ryh­miä, joi­den toi­min­nan piti käyn­nis­tyä jo 2020. Aloi­tus vii­väs­tyi koro­nan vuok­si, mut­ta nyt toi­min­ta on saa­tu aluil­leen, ker­too pit­kän ravin­to­la-alan yrit­tä­jä­ko­ke­muk­sen omaa­va Sari-Hele­na Fors­man.

– Koro­na oli alal­le kui­ten­kin kuin vii­mei­nen niit­ti. Rajoi­tus­ten seu­rauk­se­na ravin­to­lat sul­ki­vat ovi­aan ja työn­te­ki­jät jou­tui­vat lomau­te­tuik­si. Osa siir­tyi töi­hin muil­le aloil­le, kuten kau­pa­na­lal­le, osa opin­toi­hin ja niin edel­leen. Kun ravin­to­lat avat­tiin lock dow­nin jäl­keen, val­ta­va työ­voi­ma­pu­la pakot­ti ravin­to­lat sopeut­ta­maan toi­min­taan­sa työn­te­ki­jöi­den saa­ta­vuu­den mukaan.

– Ravin­to­la-alal­la ollaan edel­leen tilan­tees­sa, jos­sa yksi lii­ke­toi­min­nan kehit­ty­mi­sen ja jat­ku­vuu­den mah­dol­lis­ta­va teki­jä on työl­li­nen maa­han­muut­to, tote­aa Sari-Hele­na.

Vas­taus akuut­tiin työ­voi­ma­pu­laan alkoi hah­mot­tua useam­man pai­kal­li­sen toi­mi­jan kään­tyes­sä koh­ti työ­voi­man tuo­mis­ta ulko­mail­ta. Ver­kos­toi­tu­mi­sen kaut­ta syn­tyi yhteis­työ rek­ry­toin­tia­gent­ti­na toi­mi­van Mar­jo Mii­na­lai­sen kans­sa. Tavoit­tee­na oli luo­da avoin, eet­ti­nen ja ennen kaik­kea lain­sää­dän­nön mukai­nen pro­ses­si filip­pii­ni­läi­sen työ­voi­man saa­mi­sek­si yri­tys­ten tar­pei­siin.

Läpi­nä­ky­vyys vie aikaa työ­voi­man tuon­nis­sa Filip­pii­neil­tä

Fors­ma­nien pyö­rit­tä­mään yri­tys­ko­ko­nai­suu­teen kuu­lu­vat Puis­to­lan ravin­to­la, can­ti­na, kah­vi­la ja kivi­jal­ka­lei­po­mo sekä ravin­to­la Pan­nu.

– Täl­lä het­kel­lä 40 työn­te­ki­jäs­täm­me 11 on filip­pii­ni­läi­siä. Kan­sain­vä­li­syys työyh­tei­sös­sä on meil­le tut­tu jut­tu, sil­lä keit­tiön puo­lel­la yhte­nä työ­kie­le­nä on ollut englan­ti jo ennen filip­pii­ni­läis­ten rek­ry­toin­te­ja, ker­too Sari-Hele­na.

Rek­ry­toin­ti­pro­ses­sin ensim­mäi­nen vai­he on sopi­van työ­voi­man löy­tä­mi­nen, min­kä ehdot­to­ma­na edel­ly­tyk­se­nä on pai­kal­li­sen työ­voi­ma­mark­ki­nan tun­te­mi­nen. Tämä osuus lepää Mar­jon har­teil­la, sil­lä asues­saan Filip­pii­neil­lä, hän on raken­ta­nut vah­van ymmär­ryk­sen ja ver­kos­tot työn­vä­li­tys­fir­moi­hin.

– Rek­ry­toin­tiy­ri­tyk­siä on Filip­pii­neil­lä aivan val­ta­va mää­rä, sil­lä työ­voi­ma on yksi maan suu­rim­mis­ta vien­ti­tuot­teis­ta. Rat­kai­se­vaa on löy­tää lain­sää­dän­nön puit­teis­sa toi­mi­vat kump­pa­nit, joi­den kans­sa luot­ta­muk­sen voi raken­taa.

Haas­ta­tel­lut ja tar­koin vali­koi­dut työn­te­ki­jät ohja­taan asioi­maan Suo­men Maa­han­muut­to­vi­ras­ton filip­pii­ni­läi­sen yhteis­työ­ta­hon kans­sa. Pro­ses­sin alku­vai­hees­sa on täy­si ter­veys­tar­kas­tus, joka aset­taa omat edel­ly­tyk­sen­sä työ­pe­räi­sen maa­han­muu­ton toteu­tu­mi­sel­le. Tule­vat työn­te­ki­jät odot­ta­vat Filip­pii­neil­lä usein kuu­kausia, jot­ta he pää­se­vät val­tuu­te­tun yhteis­työ­ta­hon luo todis­ta­maan hen­ki­löl­li­syy­ten­sä ja anta­maan sor­men­jäl­ken­sä. Täs­sä vai­hees­sa myös työ­hön liit­ty­vät todis­tuk­set tar­kis­te­taan.

– Filip­pii­nien lait ja mää­räyk­set teke­vät eet­ti­sen rek­ry­toin­nin mel­ko haas­ta­vak­si. Täy­tet­tä­viä ehto­ja ja käy­tän­tö­jä on pal­jon, ker­too Mar­jo. Esi­mer­kik­si asun­to on jär­jes­tet­tä­vä työn­te­ki­jöil­le, vaik­ka he mak­sa­vat­kin itse vuo­kran.

Sari-Hele­na Fors­man ja Mar­jo Mii­na­lai­nen.

Arkea filip­pii­ni­läi­sin sil­min

Julius Idian muut­ti Ouluun kesäl­lä 2022 kes­kel­lä yöt­tö­män yön aurin­gon­va­loa.

– Työ­nan­ta­ja mak­soi vii­su­mit, len­to­li­put ja jär­jes­ti meil­le asun­non. Jos tar­vit­sim­me jotain apua, he aut­toi­vat epä­röi­mät­tä, Julius ker­too. Hän vai­kut­taa erit­täin tyy­ty­väi­sel­tä sii­hen, miten kaik­ki hoi­det­tiin.

Hän työs­ken­te­lee Puis­to­lan keit­tiös­sä kok­ki­na ja kuvai­lee työ­tään hek­ti­sek­si. Sil­ti hän löy­tää hyvän tasa­pai­non työn ja vapaa-ajan välil­lä. Hän on löy­tä­nyt hyvät rutii­nit päi­vit­täi­seen elä­mään­sä: innos­ta­va työ, tapaa­mi­sia kave­rei­den kans­sa tai lii­kun­taa, ja sit­ten ren­tou­tu­mis­ta koto­na.

– Minul­la on per­he Filip­pii­neil­lä. Soi­tam­me video­pu­he­lui­ta hyvin usein. Se on minul­le todel­la tär­ke­ää. Sil­loin voim­me tun­tea ole­vam­me yhdes­sä.

Jay­son Ril­lo on asu­nut Oulus­sa noin yhdek­sän kuu­kaut­ta. Hän työs­ken­te­lee tar­joi­li­ja­na. Hänel­lä­kin on per­he Filip­pii­neil­lä, ja yhtey­den­pi­to on tär­ke­ää. Toi­si­naan Julius ja Jay­son ikä­vöi­vät per­hei­tään kovas­ti, ja se voi teh­dä hei­dät surul­li­sik­si. Mah­dol­li­suus saa­da per­heen­sä tän­ne Suo­meen on tule­vai­suu­den haa­ve. Jay­son pitää Oulua kui­ten­kin mah­ta­va­na paik­ka­na:

– Ei väliä kuin­ka kyl­mä on, tääl­lä pää­see aina pyö­räl­lä min­ne tahan­sa, vaik­ka oli­si­kin ‑20 astet­ta pak­kas­ta. Rakas­tan pyö­räi­lyä, Jay­son hymyi­lee.

Jay­son ker­too tapaa­van­sa myös mui­ta Oulun kan­sain­vä­li­siä asuk­kai­ta vapaa-ajal­laan. Osa heis­tä on opis­ke­li­joi­ta ja osa työs­sä­käy­viä.

Jay­son Ril­lo ja Julius Idian.

Työ­elä­mää Oulus­sa

– Ensim­mäi­si­nä työ­päi­vi­nä olin vähän hukas­sa. Kaik­ki oli­vat ystä­väl­li­siä, mut­ta myös hil­jai­sia. Suo­ma­lai­set eivät pidä lii­as­ta puhu­mi­ses­ta. Mut­ta jos kes­kus­te­let hei­dän kans­saan, he avau­tu­vat kyl­lä. Jos he pitä­vät sinus­ta, he myös aut­ta­vat sinua, kut­su­vat sinut juh­liin ja niin edel­leen, Jay­son ker­too koke­muk­sis­taan.

He pitä­vät työ­pai­kan kult­tuu­ris­ta. Se on ystä­väl­li­nen, avo­kä­ti­nen ja tuke­va.

– Minul­la on suo­ma­lai­sia työ­ka­ve­rei­ta, mut­ta he ovat myös ystä­viä­ni ja pidän hei­tä per­hee­nä­ni, Julius kuvai­lee.

He kuvai­le­vat tätä hei­dän tavak­seen työs­ken­nel­lä. Filip­pii­ni­läi­nen tyy­li on erin­omai­nen luo­maan kan­nus­ta­vaa ja läm­min­hen­kis­tä työyh­tei­söä.

– Tämä hei­dän luon­teen­piir­teen­sä, hyvän­tah­toi­suus, näkyy myös sii­nä, miten he hoi­ta­vat asia­kas­pal­ve­lua – vil­pit­tö­mäs­ti ja hymyil­len. Ne ovat erit­täin arvok­kai­ta tai­to­ja ravin­to­la-alal­la, tote­aa Sari-Hele­na.

– Rakas­tan sitä, miten he luot­ta­vat mei­hin filip­pii­ni­läi­siin työn­te­ki­jöi­nä, vaik­ka emme puhu suo­mea, Julius ja Jay­son sano­vat.

”Rakas­tan sitä, miten he luot­ta­vat mei­hin, vaik­ka emme puhu suo­mea.”

Kun Jay­so­nil­ta kysy­tään, miten suo­ma­lai­set asiak­kaat suh­tau­tu­vat häneen, hän ker­too, että asiak­kaat ovat yleen­sä aluk­si yllät­ty­nei­tä ei-suo­mea puhu­vas­ta tar­joi­li­jas­ta.

– He sano­vat “ai, et sinä puhu suo­mea”, mut­ta sit­ten he jat­ka­vat “ei hätää, on muka­vaa, että olet tääl­lä”, ja se saa minut tun­te­maan olo­ni muka­vam­mak­si.

Tii­mi­hen­gen edis­tä­mi­sek­si Puis­to­la jär­jes­tää työn­te­ki­jöil­leen tii­mi­päi­viä.

– Tii­mi­päi­vä­nä meil­lä oli ohjel­maa ja vie­tim­me todel­la haus­kaa aikaa. Sen jäl­keen söim­me pit­kän ravin­to­la­pöy­dän ääres­sä ja puhuim­me pal­jon, Julius ker­too muis­tel­les­saan.

Mik­si vali­ta filip­pii­ni­läi­siä? Ja mik­si vali­ta tule­van­sa Suo­meen?

– Täs­sä työs­sä moti­voi vah­vas­ti ja eri­tyi­ses­ti se, että tie­dän filip­pii­ni­läis­ten ole­van hyviä työn­te­ki­jöi­tä. He ovat aivan eri­tyi­sen tai­ta­via ihmis­ten kans­sa, kuvai­lee Mar­jo. Hän nos­taa esiin myös onnis­tu­mi­set hoi­va-alal­ta.

– He teke­vät työ­tän­sä hymyil­len. Van­hain­ko­dis­sa he jak­sa­vat jutut­taa asuk­kai­ta ja saat­ta­vat vaik­ka­pa lau­laa ohi­men­nen töi­tä teh­des­sään. Työn­teon ote on aivan omaa luok­kaa.

– On tot­ta, että filip­pii­ni­läi­sis­tä välit­tyy aurin­koi­suus, hymyi­le­väi­syys ja välit­tö­myys. Työn­te­ki­jöi­nä he ovat myös sitou­tu­nei­ta ja uskol­li­sia. He ovat tot­tu­neet teke­mään töi­tä ja he ovat tääl­lä teh­däk­seen töi­tä.

Työ­te­ki­jät lupau­tu­vat kah­den vuo­den mää­rä­ai­kai­seen työ­suh­tee­seen muut­taes­saan Suo­meen ja tul­les­saan Puis­to­lan pal­ve­luk­seen. Jo työ­haas­tat­te­lus­sa kar­toi­te­taan työn­te­ki­jän aja­tuk­sia pysy­väm­män elä­män ja tule­vai­suu­den raken­ta­mi­ses­ta Suo­mes­sa. Useim­mat työn­te­ki­jöis­tä haluai­si­vat jää­dä kah­den vuo­den jäl­keen Suo­meen ja tuo­da per­heen­sä tän­ne.

– Suo­mi näh­dään tur­val­li­se­na, tasa-arvoi­se­na ja oikeu­den­mu­kai­se­na sekä puh­taa­na. Suo­ma­lai­sel­la luon­to­mie­li­ku­val­la on vah­va vai­ku­tus – leh­mät lai­dun­ta­vat vapai­na veh­reil­lä nii­tyil­lä, kalat uivat vapais­sa vesis­sä, mar­jat ja sie­net voi poi­mia itse met­säs­tä.

IH Oulun pal­ve­lut osaa­jia etsi­vil­le työ­nan­ta­jil­le

Autam­me tääl­lä Inter­na­tio­nal House Oulus­sa yri­tyk­siä löy­tä­mään sopi­via kan­sain­vä­li­siä työn­te­ki­jöi­tä tai har­joit­te­li­joi­ta laa­jan yhteis­työ­ver­kos­tom­me avul­la. Tavoi­tam­me eri­tyi­ses­ti jo Suo­mes­sa tai Oulus­sa asu­via kan­sain­vä­li­siä osaa­jia. Business­Oulun työn­ha­ki­ja­re­kis­te­ris­tä löy­tyy run­saas­ti ulko­maa­lais­taus­tai­sia työn­ha­ki­joi­ta eri aloil­ta.

Jär­jes­täm­me myös rek­ry­toin­ti­ta­pah­tu­mia ja ‑kam­pan­joi­ta, joi­hin yri­tyk­se­si voi osal­lis­tua – tutus­tu esi­mer­kik­si mak­sut­to­maan JobCor­ne­riin. Lisäk­si jär­jes­täm­me info­ti­lai­suuk­sia ja val­men­nuk­sia kan­sain­vä­li­seen rek­ry­toin­tiin liit­tyen.

Lisä­tie­to­ja: Sal­la Hir­vo­nen, salla.hirvonen@businessoulu.com