Qstoc­kis­sa tes­tat­tu inno­vaa­tio tehos­taa kier­rä­tys­tä ylei­sö­fes­ti­vaa­leil­la

Haurun Jäteauton keräysastiat Qstockissa.

Hau­run Jäteau­ton toi­mi­tus­joh­ta­ja Mik­ko Hau­ru tekee kehi­tys­työ­tä, jot­ta kier­rät­tä­mi­nen onnis­tui­si myös fes­ta­rio­lo­suh­teis­sa. Kuva: Tai­na Ron­kai­nen

Qstock-vii­kon­lo­pun aika­na ker­tyi yli 16 ton­nia jätet­tä, jos­ta vain mur­to-osa saa­tiin kier­toon. Jäteas­tioi­den sisäl­lön erit­te­ly antaa dataa, jos­ta opik­si otta­mal­la kier­rä­ty­sas­tet­ta voi­daan nos­taa.

Jal­ko­jen alla hal­kei­le­vat muo­vi­tuo­pit ja snap­si­la­sit sekä maa­han pää­ty­vät pie­net nip­pusi­teet ovat olleet Qstoc­kin jär­jes­tä­jil­le rie­sa. 

Euroo­pan kes­tä­vin kult­tuu­ri­pää­kau­pun­ki ‑hank­keen kaut­ta Qstoc­kin avuk­si löy­tyi Hau­run Jäteau­to Oy, joka toi fes­ta­rin tapah­tu­ma-alu­eel­le keräy­sas­tioi­ta muo­vi­tuo­peil­le, snap­si­la­seil­le, nip­pusi­teil­le, polt­to­kel­poi­sel­le jät­teel­le, pah­vil­le ja kar­ton­gil­le sekä bio­jät­teel­le.

“Pyrim­me vuo­si vuo­del­ta pie­nen­tä­mään tapah­tu­man ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­sia, ja hank­keen kaut­ta tul­lut mah­dol­li­suus tar­jo­ta tes­tia­lus­ta ympä­ris­töin­no­vaa­tioil­le oli luon­nol­li­ses­ti meil­le mie­lui­sa”, tote­aa Qstoc­kin kump­pa­nuus­pääl­lik­kö Olli Muho­nen.

Hau­run kehit­tä­mään Hau­ru Smart Fes­ti­val Was­te Mana­ge­ment Concep­tiin kuu­lui keräyk­sen lisäk­si astioi­den täyt­tö­as­teen seu­ran­ta Jae­te-pin­nan­mit­tausan­tu­ril­la ja Macon Oy:n kans­sa teh­ty ana­lyy­si kerä­tyn jät­teen koos­tu­muk­ses­ta sekä jäte­huol­lon hii­li­ja­lan­jäl­jen las­ken­ta.

“Näin laa­jaa sel­vi­tys­tä jät­tei­den koos­tu­muk­ses­ta ei ole aiem­min Suo­mes­sa fes­ta­rio­lo­suh­teis­sa teh­ty”, arve­lee Macon Oy:n toi­mi­tus­joh­ta­ja Mik­ko Aho­kas.

Fes­ti­vaa­li­hu­mua Qstoc­kis­sa 2021. Kuva: Vesa Ran­ta.

Kier­rä­ty­sas­tees­sa paran­net­ta­vaa

Hau­run keräy­sas­tioi­hin ker­tyi fes­ti­vaa­li­vii­kon­lo­pun aika­na yhteen­sä yli 16 000 kg eri­lai­sia jäte­ja­kei­ta. Polt­to­kel­pois­ta jätet­tä saa­tiin rei­lut 14 000 kg, pah­via ja kar­ton­kia vajaat 2000 kg, bio­jä­tet­tä 280 kg ja pak­kaus­muo­via 150 kg. Kier­rä­tyk­seen pää­tyi vain 14 pro­sent­tia fes­ti­vaa­lil­la kerä­tys­tä jät­tees­tä.

Polt­to­kel­poi­sen jät­teen keräy­sas­tioi­den sisäl­lös­tä vain 13 pro­sent­tia oli var­si­nai­ses­ti polt­to­kel­pois­ta jätet­tä. Loput sisäl­lös­tä oli­si voi­tu oikeal­la lajit­te­lul­la saa­da kier­toon.

Muo­vi­tuop­pien keräy­sas­tioi­den sisäl­lös­tä vajaat 40 pro­sent­tia oli muo­vi­pak­kauk­sia. Astioi­hin eksyi muun muas­sa pan­til­li­sia pul­lo­ja ja tölk­ke­jä sekä bio­jä­tet­tä, joka tekee muo­vis­ta likais­ta ja kel­vo­ton­ta kier­rä­tyk­seen. Muo­vin­ke­räy­sas­tiois­sa oli myös usei­ta eri muo­vi­laa­tu­ja, jois­ta bio­ha­joa­va muo­vi on ongel­mal­li­nen, kos­ka sitä ei voi kier­rät­tää muun muo­vin kans­sa. 

“Jo han­kin­ta­vai­hees­sa oli­si hyvä ohjeis­taa ravin­to­la­pal­ve­lu­jen tar­joa­jia tilaa­maan samas­ta muo­vi­laa­dus­ta teh­ty­jä astioi­ta, jot­ta kier­rät­tä­mi­nen onnis­tui­si. Pan­til­lis­ten pul­lo­jen kier­rä­tyk­seen voi­si kan­nus­taa kam­pan­ja, jos­sa fes­ti­vaa­li lah­joit­tai­si palau­te­tuis­ta pul­lois­ta kerä­tyt rahat vaik­ka­pa hyvän­te­ke­väi­syy­teen”, suo­sit­te­lee Mik­ko Aho­kas.

Fes­ti­vaa­li­vii­kon­lo­pun jäte­huol­lon aiheut­ta­mak­si hii­li­ja­lan­jäl­jek­si las­ket­tiin noin 5860 kg hii­li­diok­si­die­kvi­va­lent­tia, joka on puo­let kes­ki­ver­to­suo­ma­lai­sen vuo­sit­tai­ses­ta hii­li­ja­lan­jäl­jes­tä. Kier­rä­ty­sas­teen nos­ta­mi­sel­la jäte­huol­lon ja koko tapah­tu­man aiheut­ta­ma hii­li­ja­lan­jäl­ki pie­ne­ni­si­vät.

Ylei­sö halu­aa kier­rät­tää fes­ta­reil­la­kin, sel­vi­ää kyse­lyis­tä. Kuva Vesa Ran­ta.

Enem­män kier­rä­tys­mah­dol­li­suuk­sia ja vies­tin­tää

Koos­tu­musa­na­lyy­sin ohel­la keräy­sas­tioi­den täyt­tö­as­teen seu­ran­ta­da­ta antaa vihiä, min­kä­lai­sia keräy­sas­tioi­ta fes­ti­vaa­lil­la tar­vi­taan ja mihin ne kan­nat­taa sijoi­tel­la, jot­ta vilk­kaim­mis­sa pai­kois­sa on tar­peek­si lajit­te­luas­tioi­ta.

Qstoc­kin kävi­jä­ky­se­lys­sä kysyt­tiin tänä vuon­na entis­tä tar­kem­min kier­rät­tä­mi­ses­tä. Myös Euroo­pan kes­tä­vin kult­tuu­ri­pää­kau­pun­ki ‑han­ke kerä­si ylei­sön mie­li­pi­tei­tä fes­ti­vaa­lin aika­na ja sosi­aa­li­ses­sa medias­sa. 

Vas­taus­ten perus­teel­la ylei­sö halu­aa lisää lajit­te­lu­mah­dol­li­suuk­sia ja sel­kei­tä ohjei­ta hel­pot­ta­maan lajit­te­lua. 

“Tämän tie­don poh­jal­ta panos­tam­me ensi vuon­na enem­män vies­tin­tään, jot­ta ylei­sö osaa kier­rät­tää alu­eel­la. Saim­me myös jät­teen­koos­tu­musa­na­lyy­sis­ta arvo­kas­ta tie­toa”, sanoo Qstoc­kin Olli Muho­nen.

Fes­ti­vaa­lin kävi­jä­ky­se­lyn vas­taus­ten perus­teel­la ylei­sö kokee, että huma­la­ti­la voi vai­kut­taa jon­kin ver­ran kier­rä­ty­sin­toon.

”Tähän tar­vi­taan tsemp­paus­ta, että skar­pa­taan, vaik­ka ollaan­kin juh­la­tuu­lel­la”, poh­tii Hau­run Jäteau­ton toi­mi­tus­joh­ta­ja Mik­ko Hau­ru.

Qstock, Hau­ru ja Macon ovat tyy­ty­väi­siä yhtei­sen kokei­lun antiin ja aiko­vat jat­kaa yhteis­työ­tä entis­tä ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­män Qstoc­kin puo­les­ta ensi vuon­na­kin.

Kor­jat­tu 17.9.2021 kel­lo 10:17: Fes­ti­vaa­lin kävi­jä­ky­se­lyn vas­taus­ten perus­teel­la ylei­sö kokee, että huma­la­ti­la voi vai­kut­taa jon­kin ver­ran kier­rä­ty­sin­toon. Kyse ei ole siis jäte­huol­lon kump­pa­nei­den tai Qstoc­kin näke­myk­ses­tä.

Kuva: Vesa Ran­ta.

Jäte­huol­to­kon­sep­tin tes­tauk­sen mah­dol­lis­ti Euroo­pan kes­tä­vin kult­tuu­ri­pää­kau­pun­ki ‑han­ke, joka etsii rat­kai­su­ja ympä­ris­tö­haas­tei­siin tar­joa­mal­la kek­sin­nöil­le tes­tia­lus­tan tapah­tu­mis­sa ja fes­ti­vaa­leil­la. Fes­ti­vaa­lien vas­tuul­li­set tuo­tan­to­mal­lit ovat laa­jas­ti käy­tös­sä alu­eel­la, kun Oulus­ta tulee Euroo­pan kult­tuu­ri­pää­kau­pun­ki vuon­na 2026. Euroo­pan alue­ke­hi­tys­ra­has­ton EAKR-han­ket­ta rahoit­taa Poh­jois-Poh­jan­maan liit­to vuo­si­na 2019–2022.