Yhdeksän kysymystä metallialan opinnoista – OSAOn Markus Seppänen vastaa
Kuka sopii alalle ja täytyykö opiskelijalla olla aina haalarit päällä? Koulutuspäällikkö Markus Seppänen työskentelee OSAOlla. Hän kertoo nyt vastaukset kiperiin kysymyksiin, jotka koskevat metallialan opintoihin hakeutumista sekä itse opiskelua.
Markus Seppänen työskentelee OSAOlla koulutuspäällikkönä. Markusta voi kutsua pitkän linjan toimijaksi koulutusalalla, sillä hän on vaikuttanut monessa työpaikassa sekä opiskellut aikuisiällä useita tutkintoja.
OSAOlla Markus organisoi ja kehittää kone- ja tuotantotekniikan koulutusta sekä toimii esihenkilönä tiimiensä opettajille. Hänen tehtäviinsä kuuluu myös yhteistyöverkostojen luominen ja yritysyhteistyön kehittäminen.
– Edustan ja tuon OSAOa tunnetuksi erilaisissa verkostoissa sekä tapahtumissa.
Kysyimme Markukselta yhdeksän kysymystä metallialan opintoihin hakemisesta sekä opiskelusta.
1. Mitä tutkintoja teillä voi opiskella?
Meillä voi opiskella kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon, tuotantotekniikan ammattitutkinnon, koneasennuksen ja kunnossapidon ammattitutkinnon tai tuotantotekniikan erikoisammattitutkinnon. Tutkintojen lisäksi tarjoamme kattavasti työvoimakoulutuksia eri rahoitusmuodoilla, jos hakija on TE-toimiston tai työllisyyden kuntakokeilun asiakas.
Voit opiskella myös esimerkiksi oppisopimuksella tutkinnon osia, jos olet löytänyt itsellesi työpaikan ja tarvitset lisäosaamista.
2. Miten perustutkintoon haetaan?
Perustutkintoon haetaan yhteishaussa, joka järjestetään seuraavan kerran 21.2.–21.3.2023. Yhteishaussa perustutkinto-opintoihin hakevat peruskoulun päättäneet ja he, joilla ei aikaisempaa tutkintoa.
Heille, jotka eivät voi hakea yhteishaussa, on tarjolla jatkuva haku.
3. Millaisia asioita hakuprosessissa painotetaan?
Yhteishaussa käytetään yhteisiä valtakunnallisia valintaperusteita. Valintapisteitä saa koulumenestyksestä, painotettavista arvosanoista sekä ammatillista koulutusta koskevasta ensimmäisestä hakutoiveesta. Jatkuvassa haussa opiskelijat valitaan haastattelun perusteella. Haastattelun pisteytys (0–10) painottuu seuraavasti:
- Motivaatio (enintään 5 pistettä)
- Tarve koulutukselle (enintään 3 pistettä)
- Aiemmin hankittu osaaminen (enintään 2 pistettä).
Opiskelijaksi valittavalta edellytetään lisäksi riittävää suomen kielen taitoa.
4. Millainen on kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto?
Yhteishaussa valittujen opiskelijoiden opinnot alkavat elokuussa. Jokaiselle opiskelijalle tehdään opintojen alussa henkilökohtainen osaamisen kehittämisen suunnitelma (HOKS). Siinä tarkastellaan muun muassa, millainen on aiempi opiskeluhistoria, harrastukset ja keskustellaan opiskelijan motivaatiosta opiskeluun liittyen.
Koulutus (180 osp) tapahtuu monimuoto-opetuksena, eli mukana on lähi- ja etäopetusta, itsenäistä opiskelua ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Ensin opiskelija suorittaa pakolliset opinnot saadakseen perustaidot ennen suuntautumista. Lisäksi on yleissivistäviä opintoja, kuten matematiikkaa, äidinkieltä ja muita kieliä.
Sen jälkeen voi suuntautua esimerkiksi koneautomaatioasentajaksi, koneistajaksi, koneasentajaksi tai levyseppähitsaajaksi. Levyseppähitsaajaksi suuntaavat opinnot ovat olleet pitkään suosituin suuntaava. Vaikkakin koneistajan opinnot ovat nostaneet viime vuosina suosiotaan, koska heistäkin on kova pula työmarkkinoilla. Tänä syksynä aloituspaikat olivat täynnä, ja uusia opiskelijoita aloitti 48. Vuonna 2023 aloituspaikkojen määrä nousee 55 opiskelijaan.
5. Kuinka kauan opinnot kestävät?
Opiskelutahdin määrää kukin opiskelija itse; meillä ei ole yhtä valmistumispäivää. Perustutkinto-opinnot kestävät yleensä 2,5–3 vuotta. Pakollisissa opinnoissa opiskelija näkee, mitä eri aloilla tehdään – ja se on hyvä, jos aiempaa kokemusta alalta ei ole.
Suuntautumisen aikana opiskelu muuttuu tavoitteellisemmaksi ja silloin tehdään muun muassa työharjoitteluja yrityksissä.
Monella on vielä mielikuva ammattikoulusta, jossa opiskellaan jaksojen ja lukukausien mukaan. Nykyään opiskelijan osaaminen on keskiössä ja opiskelija voi edetä oman motivaationsa sekä taitojensa mukaan. Täällä voi vaikuttaa omiin valintoihinsa, mikä on tärkeä taito myös työelämässä.
Meillä on mahdollisuus myös Oamk Highway ‑väyläopintoihin, jossa opiskelija pääsee valitsemaan kursseja ammattikorkeakoulun puolelta. Highway-väylä tarjoaa paikan jatko-opintoihin ammattikorkeakoulussa, sekä lyhentää opiskeluaikaa siellä. Osa opiskelijoista suorittaa myös tuplatutkintoa.
6. Pitääkö opiskelijan pitää haalareita päällä koulussa?
Kaikissa suuntaavissa on opintoja, joissa haalareita on pidettävä päällä. Haalareiden lisäksi opiskelijalla on turvakengät, suojalasit sekä tarvittaessa kuulosuojaimet. Oppivelvollisille opiskelijoille työvaatteet ja ‑välineet ovat ilmaisia.
7. Voiko alaa opiskella oppisopimuksella?
Kyllä, oppisopimuksella voi opiskella koko tutkinnon tai tutkinnonosia. Alan yritykset kaipaavat työntekijöitä ja oppisopimuksella opiskelevien opiskelijoiden määrä on kasvanut aiempiin vuosiin verrattuna. Oppisopimuksella opiskeleva opiskelija saa palkkaa opiskelujensa aikana.
Usein opiskelijalla on itsellään tiedossa yritys, jossa haluaa suorittaa tutkinnon oppisopimuksella. Mutta meihinkin voi olla ensin yhteydessä, sillä annamme apua yrityskontaktointiin. Oppisopimuksella opiskelun aloitus on mahdollista ympäri vuoden.
8. Miksi kannattaa hakeutua metallialan opintoihin OSAOlle?
Vahvuuksiimme voi lukea muun muassa laajat opiskelumahdollisuudet, jatko-opiskelumahdollisuus, keskeinen sijainti ja laajat verkostot. Osaamistaan voi päivittää vaikkapa ammattitutkinnolla tai erikoisammattitutkinnollakin. Oulun seudulta ja läheltä löytyy myös hyvin alan töitä.
Meillä on lisäksi rento, nuorekas ja muutenkin mainio meininki täällä OSAOlla. Opettajat ovat alansa huippuja, työelämästä tulleita ammattilaisia.
9. Millaisista ominaisuuksista on hyötyä alan opiskelijalle?
Kaikissa suuntautumismahdollisuuksissa vaaditaan omia juttuja. Metallialalla opiskelevilla on monenlaisia taustoja ja usealla on harrastuksia, joiden kautta metalliin liittyvää osaamista löytyy jo valmiiksi. Keskeisin ominaisuus kuitenkin on motivaatio ja halu oppia.
Teksti ja kuvat: Annakaisa Vääräniemi
Lue myös
- Sini-Sofia löysi unelmiensa ammatin yllättäen: ”Rakastuin hitsaamiseen”
- Petteri opiskeli aikuisena uuden ammatin: ”Metalliala kärsii vääristä mielikuvista”
- Škoda Transtechilla työskentelevä Ville: ”Työssäni näen hyvin konepajan koko prosessin”
- Joseph Laku sai puskaradion kautta ensimmäisen työpaikkansa – ”Pomoni joutui piirtämään, koska yhteistä kieltä ei ollut”
Tämä artikkeli on osa We<3metal-kampanjaa, jota BusinessOulu toteuttaa yhdessä metallialan yritysten sekä oppilaitosten kanssa. Kampanjalla on tarkoitus avata metallialan positiivisia puolia sekä herätellä työelämävalintoja tekevien mielenkiintoa alaa kohtaan.