Kira Circu­la­ris ‑hank­kees­sa edis­te­tään raken­nusa­lan siir­ty­mis­tä kier­to­ta­lou­teen

Kuva: Kira Circu­la­ris ‑hank­keen pro­jek­ti­pääl­lik­kö Rau­no Top­pi­la, pro­jek­ti­suun­nit­te­li­ja Saa­ra Tik­ka­nen ja hank­keen asian­tun­ti­ja Noo­ra Viho­lai­nen kävi­vät tutus­tu­mas­sa Rak­si­lan uima­hal­lin pur­ku­koh­tee­seen 25.4.2025. Kuvan on otta­nut Rak­si­lan uima­hal­lin pur­ka­mi­ses­ta vas­taa­va työn­joh­ta­ja Olli-Pek­ka Kar­vo­nen (Pur­ku­pi­ha Oy).

Met­ro­po­lia Ammat­ti­kor­kea­kou­lun koor­di­noi­mas­sa val­ta­kun­nal­li­ses­sa Kira Circu­la­ris ‑hank­kees­sa pyri­tään löy­tä­mään kon­kreet­ti­sia rat­kai­su­ja puret­ta­vien raken­nus­ten mate­ri­aa­li­kier­rä­tyk­seen ja uusio­käyt­töön. Tavoit­tee­na on hyö­dyn­tää puret­ta­vien raken­nus­ten osia ja mate­ri­aa­le­ja uusis­sa raken­nus- ja infra­koh­teis­sa aiem­paa parem­min, sekä löy­tää raken­nus­jät­teel­le koko­naan uusia käyt­tö­koh­tei­ta. Samal­la sel­vi­te­tään, mil­lai­sia tes­taus- ja hyväk­syn­tä­pal­ve­lui­ta kier­to­ta­lous­tuot­tei­den ympä­ril­le voi syn­tyä.

Kira Circu­la­ris ‑han­ket­ta rahoit­taa Euroo­pan alue­ke­hi­tys­ra­has­to EAKR. Han­ke toteu­te­taan ryh­mä­hank­kee­na, jos­sa pää­to­teut­ta­ja­na on Met­ro­po­lia-ammat­ti­kor­kea­kou­lu. Muut osa­to­teut­ta­jat ovat Kaak­kois-Suo­men, Oulun, Tam­pe­reen ja Turun ammat­ti­kor­kea­kou­lut sekä Kare­lia ammat­ti­kor­kea­kou­lu. Yhteis­työn tavoit­tee­na on vah­vis­taa kier­to­ta­lou­den rat­kai­su­ja koko Suo­men laa­jui­ses­ti, ja luo­da uusia toi­min­ta­mal­le­ja raken­nusa­lan kier­to­ta­lou­teen. Oulun ammat­ti­kor­kea­kou­lu Oamk vas­taa eri­tyi­ses­ti pilot­ti­koh­tei­den, demon­straa­tioi­den ja kokei­lu­jen toteut­ta­mi­ses­ta eri­lai­sis­sa pur­ku­koh­teis­sa.

– Pur­ku­koh­teis­sa pro­ses­sin toi­mi­vuut­ta pääs­tään tes­taa­maan käy­tän­nös­sä: kun raken­nus lähes­tyy elin­kaa­ren­sa lop­pua, me kar­toi­tam­me, mitä osia voi­daan ottaa uusio­käyt­töön tai kier­rä­tyk­seen. Etsim­me jat­ku­vas­ti sopi­via koh­tei­ta, jois­sa pro­ses­sia voi­si tes­ta­ta aidos­sa ympä­ris­tös­sä, ker­too Oam­kin kehit­tä­mis­pääl­lik­kö Rau­no Top­pi­la, joka toi­mii myös Kira-hank­keen pro­jek­ti­pääl­lik­kö­nä.

Työ­mail­la doku­men­toi­daan kier­rä­tys­pro­ses­sia

Oam­kin pilot­ti­koh­tei­siin Oulus­sa kuu­luu esi­mer­kik­si Pöl­lö­kan­kaan päi­vä­ko­ti, jos­sa kier­to­ta­lous ja vähä­hii­li­syys on huo­mioi­tu uuden koh­teen kil­pai­lu­tuk­ses­sa ja suun­nit­te­lus­sa. Uudis­koh­tees­sa tul­laan muun muas­sa hyö­dyn­tä­mään ele­ment­te­jä puret­ta­vas­ta päi­vä­ko­ti­ra­ken­nuk­ses­ta. Toi­nen mer­kit­tä­vä koh­de on Rak­si­lan van­ha uima­hal­li, jon­ka tilal­le ale­taan raken­ta­maan uut­ta vesi­lii­kun­ta­kes­kus­ta. Työ­mail­la käy­dään seu­raa­mas­sa pur­kua ja doku­men­toi­mas­sa tie­toa mate­ri­aa­lien lajit­te­lus­ta ja kier­rä­tys­pro­ses­sis­ta niin raport­tien kuin valo­ku­vien­kin muo­dos­sa.

– Havain­noim­me, miten mate­ri­aa­li­kier­rä­tys ja lajit­te­lu toteu­te­taan, miten tie­tyt raken­teet pure­taan ja mil­lai­set suo­jauk­set täy­tyy olla esi­mer­kik­si asbes­tin pur­ka­mi­ses­sa, sanoo hank­keen asian­tun­ti­ja ja Oam­kil­la pro­jek­ti­pääl­lik­kö­nä työs­ken­te­le­vä Noo­ra Viho­lai­nen.

Koh­tei­den osal­ta yhteis­työ­tä on teh­ty Oulun kau­pun­gin, yri­tys­ten sekä pur­ku-ura­koit­si­joi­den välil­lä. Mate­ri­aa­lien uusio­käyt­töön liit­tyy monia vai­hei­ta: kau­pun­ki ottaa ensin tar­vit­se­man­sa mate­ri­aa­lit tal­teen. Seu­raa­vak­si pur­ku-ura­koit­si­ja myy oman osan­sa eteen­päin. Hank­kees­sa on huo­mat­tu, että pro­ses­si pur­ku­pää­tök­sen ja itse pur­ka­mi­sen kans­sa ete­nee usein nopeas­ti, eikä aikaa mate­ri­aa­lien uusio­käy­tön kar­toit­ta­mi­sel­le ole pal­joa.

– Oli­si hyvä tie­tää tar­kas­ti jo enna­kol­ta, mil­lais­ta pur­ku­ma­te­ri­aa­lia löy­tyy puret­ta­van raken­nuk­sen mää­rä­luet­te­los­ta, sil­lä myös tes­taus vie aikaa: esi­mer­kik­si Tam­pe­reel­la vie­rai­le­mas­sam­me koh­tees­sa suu­rin osa beto­ni­pal­keis­ta piti ensin tes­ta­ta lujuu­del­taan, ja jos ne eivät olleet sopi­van pitui­sia seu­raa­vaan koh­tee­seen, ne piti vie­lä kat­koa. Kaik­ki tämä teet­tää lisä­työ­tä, Top­pi­la tote­aa.

Myös kol­man­sil­le osa­puo­lil­le myy­tä­vän pur­ku­ma­te­ri­aa­lin säi­ly­tys ja omis­ta­juu­den siir­ty­mi­nen on huo­mat­tu rat­kai­su­ja kai­paa­vik­si koh­dik­si. Myy­tä­vä pur­ku­ma­te­ri­aa­li tar­vit­see suu­ren säi­ly­tys­ti­lan, suju­van logis­tii­kan sekä lii­ke­toi­min­ta­mal­lin. Mate­ri­aa­lien uusio­käyt­tö taas vaa­tii tark­kaa tes­taus­ta.

– Esi­mer­kik­si uima­hal­lin pur­ku­koh­tees­sa haas­tee­na on, että kloo­ri on peh­men­tä­nyt ja syö­vyt­tä­nyt mate­ri­aa­le­ja, Viho­lai­nen sanoo.

Täl­lä het­kel­lä pure­taan eten­kin 1970-luvul­la raken­net­tu­ja raken­nuk­sia

Raken­nus­ten käyt­töi­kä on Suo­mes­sa usein noin 50 vuot­ta, ja täl­lä het­kel­lä pure­taan­kin eten­kin 1970-luvul­la raken­net­tu­ja raken­nuk­sia. Pöl­lö­kan­kaan päi­vä­ko­ti on val­mis­tu­nut vuon­na 1982 ja Rak­si­lan uima­hal­li 1970-luvul­la. Viha­vai­sen ja Top­pi­lan mukaan täl­lä het­kel­lä suun­ni­tel­ta­vis­sa raken­nuk­sis­sa oli­si tär­ke­ää huo­mioi­da myös nii­den pur­ka­mi­sen suju­vuus.

– Pää­sem­me näke­mään nyt suun­ni­tel­ta­vien raken­nus­ten pur­ku­pro­ses­sin vas­ta 30–50 vuo­den kulut­tua. Pilot­ti­koh­tei­den seu­raa­mi­nen on tuo­nut esil­le, kuin­ka tär­ke­ää kier­to­ta­lou­den mukai­nen suun­nit­te­lu oli­si jo raken­nus­ten elin­kaa­ren alku­vai­hees­sa.

Mate­ri­aa­leis­ta beto­ni on uusio­käy­tön kan­nal­ta hel­poin, ja sen elin­kaa­ri on suh­teel­li­sen pit­kä. Puu puo­les­taan täy­tyy tes­ta­ta huo­lel­li­ses­ti esi­mer­kik­si mik­ro­bien ja asbes­tin varal­ta. Sitä­kin voi­daan kui­ten­kin uusio­käyt­tää muun muas­sa penk­kien, pyö­rä­ka­tos­ten ja mui­den tuki­ra­ken­tei­den val­mis­ta­mi­seen.

– Puu säi­lyt­tää omi­nai­suu­ten­sa suh­teel­li­sen hyvin, kun­han se on laa­du­kas­ta. Uudem­paa mate­ri­aa­lia on kui­ten­kin hel­pom­pi myy­dä eteen­päin kuin van­haa, Viho­lai­nen ker­too.

Syk­syn suun­ni­tel­mis­sa on lisää yhteis­työ­tä

Koke­muk­sia ja oppe­ja pilot­ti­koh­teis­ta on jaet­tu mui­den kau­pun­kien ja kor­kea­kou­lu­jen kans­sa. Syk­syl­le on alus­ta­vas­ti suun­ni­tel­tu jär­jes­tet­tä­väk­si yhtei­nen työ­pa­ja, johon kut­sut­tai­siin alan yri­tyk­siä, suun­nit­te­lu­toi­mis­to­ja, pur­ku-ura­koit­si­joi­ta ja raken­nut­ta­jia eri puo­lil­ta Suo­mea.

– Meil­lä on ollut hank­kees­sa iha­nan aktii­vi­nen poruk­ka. Olem­me käy­neet ahke­ras­ti vie­rai­le­mas­sa muis­sa kau­pun­geis­sa ja eri­lai­sis­sa pur­ku­koh­teis­sa, Viho­lai­nen kiit­te­lee.

Hank­kees­sa seu­ra­taan pur­ku-ura­koi­den kil­pai­lu­tuk­sia ja yri­te­tään saa­da kiin­ni tie­to, mitä kaik­kea uusis­ta pur­ku­koh­teis­ta voi­si uusio­käyt­tää. Top­pi­la ja Viho­lai­nen aiko­vat jat­kos­sa seu­ra­ta myös Pöl­lö­kan­kaan päi­vä­ko­din ja Rak­si­lan uima­hal­lin raken­ta­mis­pro­ses­se­ja, ja toden­nä­köi­ses­ti vie­rail­la uusis­sa raken­nuk­sis­sa.

– Meil­le oli­si tär­ke­ää löy­tää pur­ku­koh­de alu­eel­ta, jol­le vas­ta kaa­voi­te­taan uut­ta raken­ta­mis­ta. Täl­löin pää­si­sim­me seu­raa­maan alu­eel­la jo ole­vien van­ho­jen raken­nus­ten pur­ku­pro­ses­sin ete­ne­mis­tä hyvin aikai­ses­ta vai­hees­ta läh­tien.

Tie­toa aihees­ta ja hank­keen toi­min­nas­ta halu­taan jakaa myös laa­jem­mal­ti. Hank­kees­ta kir­joi­te­tuis­sa jul­kai­suis­sa pureu­du­taan tar­kem­min kier­to­ta­lou­den ja raken­ta­mi­sen inte­graa­tioon pilot­ti­koh­teis­ta saa­tu­jen koke­mus­ten poh­jal­ta. Lisäk­si syk­syl­lä on alka­mas­sa Oam­kil­le raken­net­ta­van Kier­to­ta­lou­den ja vähä­hii­li­syy­den raken­nus­la­bo­ra­to­rion kil­pai­lu­tus. Sitä­kin on tar­koi­tus hyö­dyn­tää raken­nusa­lan kier­to­ta­lou­des­sa.

– Jot­ta kier­to­ta­lous oli­si kan­nat­ta­vaa, mei­dän pitää löy­tää kei­no­ja, miten pur­ku­ma­te­ri­aa­lia voi­si hyö­dyn­tää yri­tys- ja bis­nes­puo­lel­la. Seu­raa­va pykä­lä onkin klus­te­rei­den osal­lis­ta­mi­nen ja sitä kaut­ta kan­sain­vä­lis­ty­mi­nen, Top­pi­la sanoo.