Klusteri, kuuntele asiakastasi
Selvitimme oululaista klusterimaisemaa ja haimme oppia klustereiden parhaista käytännöistä.
Oulussa toimii alun toistakymmentä yritysklusteria. Määrittelystä ja laskentatavasta riippuen. Siinä missä yksi ja toinen klusteri on keskittynyt rakentamiseen tai kiertotalouteen, kolmas autonomiseen ajamiseen, neljännen fokuksena on painettu äly. Tästä maisemasta haluttiin muodostaa tilannekuva: mitä klustereita on, missä vaiheessa ne ovat ja miten ne toimivat. Ja ennen kaikkea, mitä klusterit voisivat oppia toisiltaan.
Klusterille on monta määritelmää. Meidän määrittelyssä klusterilla tulee olla yhteinen, jaettu tavoite. Mikä tahansa mukava nuotiopiiri ei siis ole klusteri. Klusteri tarvitsee vetäjän, joka fasilitoi klusterin toimintaa ja on klusterin yhteystieto ulkomaailmaan. Toimivasta klusterista täytyy myös löytyä tietoa netistä.
MDI:n asiantuntijat rakensivat meille kehikon, jonka perusteella osa oululaisista klustereista arvioitiin. Klustereita ei missään tapauksessa laitettu paremmuus- tai muuhunkaan järjestykseen, vaan haluttiin nähdä tilannekuva siitä, missä klusterit ovat ja mihin ne ovat menossa. Aluksi arvioitiin kokoa: onko klusteri suuri vai pieni osallistuvien yritysten määrän perusteella. Sen jälkeen klusterin fokuksen laajuutta ja toiminnan organisoitumista. Osa klustereista toimii järjestäytyneesti ja vakiintuneesti, osa puolestaan hyvinkin löyhästi organisoituneena verkostona.
Tutkitut oululaiset klusterit ovat kaikki liiketoimintalähtöisiä ja toiminnassaan painottuvat liiketoiminnan uudistamiseen. Pitempään toimineet klusterit kuten rakennusklusteri, autoklusteri ja PrintoCent ovat jo toimintansa uudistumisvaiheessa, tuoreimmat kuten kiertotalousklusteri ja RadioPark vielä etsintävaiheessa, jossa tunnistetaan kumppaneita ja mahdollisuuksia yhteistyölle.
Suunta aitojen tarpeiden perusteella
Oulun TKIO-toimijoiden yhteinen tavoite numero 1 on, että yritysklusterit luovat uutta liiketoimintaa ja kasvua yrityksille.
Arvioinnissa havaittiin, että klusterin kypsyessä tarvitaan vaikuttavimpien asioiden löytämistä ja niihin panostamista. Klusteri ei saa olla verkosto, jota kasvatetaan ilman päämäärää. Tavoitteiden asettaminen ja toiminnan suunnittelu vaikkapa kolmen vuoden jaksoissa on tapa suunnata klusterin toimintaa kehittämistarpeiden muuttuessa. Se asettaa myös aikarajan tavoitteiden saavuttamiselle.
Keskeinen klusterien toimintamuoto on mätsäys. Klusterit ovat kyenneet tukemaan asiakkaitaan (eli jäseniään) yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden sekä potentiaalisten liidien löytämisessä. Klusterien on suunnattava toimintaansa jäsentensä aitojen tarpeiden pohjalta. Näiden jäsenasiakkaiden kuuleminen ja osallistaminen on tärkeää. Klusterin toiminnalle syntyy vetoa, kun se vastaa niihin asiakkaiden tarpeisiin, joihin ei palveluita muuten ole tarjolla. Klusterin jäsenten sitoutumista ja osallistumista edesauttaa yhteinen ymmärrys klusterin mahdollistamista hyödyistä. Haasteena tosin on monien klusterien toiminnan resurssien projektimaisuus ja siten jatkuvuuden puute.
Kirjoittaja
Pirjo Koskiniemi
vastuuhenkilö, avoimen innovaation palvelut
pirjo.koskiniemi@businessoulu.com