Kehikko klusterien arviointiin
Iso, pieni, kansainvälinen, paikallinen, järjestäytynyt, löyhä, uudistushakuinen. Klusterimaisema on monenkirjava. OIA-yritysklustereiden kehittäminen ‑hankkeessa rakennettiin konsulttiyhtiö MDI:n asiantuntemuksella arviointimalli klustereille. Arviointimalli ei laita klustereita paremmuusjärjestykseen, eikä arvota klustereita minkään arvioitavan tekijän suhteen. Se kuitenkin auttaa kirkastamaan näkemystä missä klusterit ovat ja mihin ne ovat menossa.
Arviointimallissa tunnistettiin kahdeksan ulottuvuutta.
Yksinkertaisimmillaan arviointikehikossa tarkastellaan klusterin kokoa: suuri, keskikokoinen vai pieni sen mukaan, montako yritystä klusterissa toimii. Heterogeenisessä klusterissa jäsenet ovat erikokoisia ja usealta eri toimialalta. Toisessa ääripäässä homogeenisessä klusterissa jäsenyritykset puolestaan ovat yhdeltä toimialalta, eikä mukana ole erityyppisiä organisaatioita. Arvioinnissa tarkastellaan myös klusterin toiminnallisen alueen ulottuvuutta. Onko klusterin toiminta kansainvälistä, valtakunnallista vai paikallista? Neljäs ulottuvuus liittyy klusterin fokuksen laajuuteen. Laajan fokuksen klusteri pyrkii vaikuttamaan laajasti eri toimialojen kehitykseen, suppean fokuksen klusteri taas vaikuttaa yksittäisen toimialan erityistarpeisiin.
Pitkälle järjestäytyneessä klusterissa on huolellisesti suunniteltu rakenne johtamisesta ja koordinaatiosta aina erilaisiin alatyöryhmiin saakka. Löyhästi järjestäytynyt klusteri taas on klusterivetäjän johtama löyhä verkosto, jonka keskeinen toiminta on esimerkiksi viestinnässä ja tilaisuuksien järjestämisessä. Osa klustereista toimii liiketoiminta- ja osa tutkimuspainotuksella. Liiketoimintapainotteisissa klustereissa toiminta keskittyy yritysten liiketoiminnan kehittämistarpeisiin ja ‑mahdollisuuksiin. Tutkimuspainotteisessa klusterissa keskitytään luomaan pohjaa tulevaisuuden liiketoiminnalle elinkeinoelämän tarpeet huomioiden. Liiketoimintaan painottuvat klusterit voivat keskittyä joko liiketoiminnan uudistamiseen ja kehittämiseen nykyisestä erilaiseksi, tai toisaalta perinteisen liiketoiminnan edistämiseen, jolloin liiketoiminnan säilyttäminen nykyisenlaisena korostuu. Lopuksi malli arvioi klusterin kypsyyttä elinkaaren vaiheen perusteella. Etsintävaiheen klusteri tunnistaa yhteistyökumppaneita ja mahdollisuuksia yhteistyölle, kokeiluvaiheen klusterissa yhteistyö alkaa kypsyä ja toiminta muotoutua. Laajentumisvaiheessa oleva klusteri vakiinnuttaa yhteistoimintaansa ja skaalaa ratkaisuja maailmanmarkkinoille. Uudistumisvaiheen klusterin arvoverkko vakauttaa markkinaa omia etujaan palvelevaksi ja samalla edellyttää toiminnan ja toimijoiden strategista uudistumista.
Arviointikehikkoa testattiin kuuden oululaisen yritysklusterin kanssa. Tuloksena saatiin tilannekuva oululaisesta klusterimaisemasta.
Arvioinnissa havaittiin, että klusterien on suunnattava toimintaansa jäsentensä aitojen tarpeiden pohjalta. Klusterin toiminnalle syntyy vetoa, kun se vastaa niihin asiakkaiden tarpeisiin, joihin ei palveluita muuten ole tarjolla. Klusterin kypsyessä tarvitaan vaikuttavimpien asioiden löytämistä ja niihin panostamista. Klusteri ei saa olla verkosto, jota kasvatetaan ilman päämäärää.